Filosofi, teologi Terho Pursiainen varoittaa kuntia tilanteesta, jossa työelämässä toimivilta ei enää riitä aikaa kunnan luottamustehtävien hoitamiseen.

Kun pitkän linjan filosofi, teologi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Terho Pursiainen kirjoitti Kunnallisalan kehittämissäätiölle 1990-luvun laman kynnyksellä teoksen Kriisiajan etiikka, harva aavisti sen periaatteiden olevan yhtä ajankohtaisia 2010-luvulla. Tuoreimmassa, tänä syksynä julkaistussa Polemia-teoksessaan Pursiainen pohtii mielekästä yhteiskuntaa.

Kolmen viime vuoden ajan Terho Pursiainen on osallistunut kunnallispolitiikan tekoon Järvenpään kaupungin kaupunginvaltuustossa vihreiden edustajana. Kaksi ensimmäistä vuotta hän istui myös kaupunginhallituksessa sen toisena varapuheenjohtajana. Samanaikaisesti hän hoiti kokopäiväistä virkaa Huopalahden seurakunnassa.

– Vaativan kokopäiväisen palkkatyön ja keskeisen luottamustehtävän yhdistäminen laiminlyömättä kumpaakaan on liian vaikea tehtävä, Pursiainen toteaa.

Kuntien kolme ongelmaa

Terho Pursiainen näkee kuntien nykytilanteessa kolme keskeistä ongelmaa. Ensimmäiseksi hän listaa kunnan oman liikkumatilan kapenemisen.

– Kaupungit ovat joutuneet isojen markkinataloudessa toimivien yritysten asemaan, jolloin myös yritysmaailman johtamisopit työntyvät kuntamaailmaan; yhä useammin kuntien tehtävänä on selviytyä niille osoitetuista tehtävistä mahdollisimman vähin kustannuksin.

Toiseksi ongelmaksi Pursiainen nostaa kuntapäättämiseen ja -johtamiseen liittyvät strategisen menettelyn ongelmat. Kunnanvaltuutetut joutuvat tehtävässään hyväksymään hyvin tiiviitä periaatteita, joiden käytännön sisältöä on ennakolta lähes mahdotonta arvioida. Esimerkiksi Järvenpään kaupungin strategia mahtuu yhdelle liuskalle, mutta kun sitä sovelletaan, tekstiä syntyy satoja liuskoja.

Kolmantena puutteena Pursiainen pitää kuntapäättämisen liian vähäistä avoimuutta. Hänen mielestään olisi tärkeää, että mahdollisimman moni aktiivinen kunnallispoliitikko tai kuntalainen voisi aidosti vaikuttaa kaupungin tai kunnan päätöksentekoketjuun.

– Nyt henki on päinvastainen; mitä tärkeämpi asia, sitä harvempi siitä saa tietää.

Miten kunnat sitten pystyvät aidosti toteuttamaan tehtäväänsä tilanteessa, jossa niiden odotetaan pyörivän pitkälti yritysmaailman ehtojen mukaan? Terho Pursiainen korostaa, että nimenomaan tällaisissa kriisitilanteissa päättäjien etiikka tulee näkyviin. Valintoja tehdään nyt taloudellisteknisten ja moraalisten reunaehtojen varassa.

– Kun ankarassa taloudellisessa tilanteessa tehdään päätöksiä, nämä kahdentyyppiset reunaehdot kertovat, minkälaisia valintoja vielä voidaan ja saadaan tehdä. Kriisi on sitä pahempi, mitä vähemmän vaihtoehtoja on enää jäljellä.