J-P Alanen: Helsingin metropoli tarvitsee oman lain
Luettu 3670 kertaa - 1 kommentti
Helsingin seudun voimavarojen kokoaminen ja yhteistyön järjestäminen vaatii erillislain. Kuntaliitokset ilman, että koko metropolin kattavasta päätöksentekojärjestelmästä on sovittu, voivat johtaa seudun jakautumiseen ja kaataa koko metropoliajatuksen. Näin toteaa pitkän kuntavaikuttajauran luonut Jussi-Pekka Alanen uudessa Polemia –sarjan kirjassa: Helsinki – Kansakunnan pääkaupunki, ihmisten metropoli (www.kaks.fi.) - PDF -
Metropolin yhteiskuntapoliittisen merkityksen kannalta suorat vaalit ja verotusoikeus olisivat alueelle paras ratkaisu. Jos yhteinen tahto ei tähän riitä, kuntarakenteiden uudistamisen minimi vaihtoehto on sitova lakisääteinen päätöksenteko ja sisäinen verontasausjärjestelmä.
Koko Helsingin seutu käsittää 1,3 miljoonan asukkaan ja 14 kunnan yhtenäisen asunto- ja työssäkäyntialueen, josta tehdään muodollisestikin Helsingin metropoli.
Metropolin päätöksenteko jakautuu sisällön osalta miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutuun ja 14 kunnan metropoliin. Metropolikaava voisi osin korvata maakuntakaavan ja yleiskaavojen strategiset osat. Se voisi olla joustava ja hallittava perusta kaksitasoiselle kaavajärjestelmälle.
Vielä 2000-luvulla kuntien päättäjät puolustavat vapaaehtoista yhteistyötä samoin sanoin kuin 40 vuotta sitten huomaamatta, että heidän ympärilleen on kasvanut 1,3 miljoonan asukkaan metropoli, jota hallitaan 14 kunnasta ilman toimivaa koordinaatiota. Vastuu alueen ihmisten arjesta on yhteinen. Mitään ei kuitenkaan ole opittu.
Metropolin yhteinen päätöksenteko puuttuu mm. työvoiman saantia, maankäyttöä, asumista, yhdyskuntarakennetta, liikkumista ja ympäristöä koskevissa suurissa kysymyksissä. Myös palvelurajojen madaltamisessa on vielä paljon tekemistä.
Perisyntinä yhteistyön vaikeuksissa on keskinäinen kateus ja luottamuksen puute sekä näistä seuraava kyvyttömyys tehdä yhteisiä päätöksiä. Kunnat ovat keskittyneet omien etujensa turvaamiseen. Metropolista keskusteleminenkin näyttää olevan seudulla vaikeaa, mikä näkyy viimeaikaisista ristiriitaisista selvitys- ja tutkimushankkeista.
Tiedustelut: Jussi-Pekka Alanen 050-64323; jussi-pekka.alanen@kolumbus.fi

Kunnallisalan kehittämissäätiö
Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki toimisto@kaks.fi
kaikki yhteystiedot
palaute
- JUURI NYT: Valtavirtaa ja toisinajattelua - seminaari 2012
25.1.2012 - Maria Guzenina-Richardson: Ei pakkoliitoksia - kuntia voi olla 70 tai 336
25.1.2012 - KAKS jakoi apurahoja ja tutkimustukea 7.12.
8.12.2011 - Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
28.9.2011 - KAKS: Peruspalvelujen järjestäminen maakunnallisesti saa kannatusta – eniten tukea kokoomuslaisilta
21.9.2011 - KAKS: Kuntien pakkoliitokset hyväksyisi reilu kolmannes suomalaisista
20.9.2011 - KAKS: Yli puolet suomalaisista vastustaa oman kunnan liittämistä naapurikuntaan
20.9.2011 - Tutkimus paljastaa: Byrokratia karkottaa apua tarvitsevat köyhät
29.8.2011 - VATT: Kuntarakenne paikkatieto -näkökulmasta
2.8.2011 - Uusi hallitusohjelma
27.6.2011

Déjà vu ja onnea Arto
Pääkirjoitus
23.11.2011
Antti Mykkänen
Kylät on pakko huomioida uudessa kuntalaissa
Puumerkki
23.11.2011
Martti Mäkelä
Maailmankunta
Eipäjoelta
23.11.2011
E.I. Tuskin
Vaalit menivät – köyhät unohtuivat?
Osallistu keskusteluun
23.11.2011






























Tuntematon | 05-11-2009
Juss-Pekka,
muistelisitko sitä aikaa, kun Helsingin, Espoon ja Vantaan oli tehtävä yhdessä lakisääteinen asuntotuotanto-ohjelma? Muistelisitko myös hetkeä, jolloin lakisääteisyys Suuren Isänmaalisen Innostuksen vallitessa poistettiin - ja kunnille annettiin vapaat kädet asuntotuotannon sääntelyyn?
Aulis Pöyhönen
Kirjoita uusi kommentti