TUTKIMUS KUNTIEN JOHTAMISEN NYKYTILASTA 2009<br />– MAAKUNNITTAINEN YHTEENVETO

2.syyskuuta 2010

Luettu 5800 kertaa

Tutkimus kuntien johtamisen nykytilasta 2009
– MAAKUNNITTAINEN YHTEENVETO

Uudenmaan yleisarvosana (vastaajia 210) kuntajohtamisesta 7,07 on neljänneksi huonoin kaikkien maakuntien joukosta. Heikoimmat arviot uusmaalaiset päättäjät antoivat väitteisiin "viestintä on tehokasta ja tavoittaa halutut kohderyhmät", "kuntamme johtamisjärjestelmässä on varauduttu hyvin nopeisiin ja äkillisiin muutoksiin toimintaympäristössä", sekä "markkinaohjaus ja poliittinen ohjaus on onnistuttu tasapainottamaan". Parhaana puolena pidettiin kunnan imagon houkuttelevuutta asukkaille ja yrityksille.

Seuraavassa on esimerkkejä 105 Uudeltamaalta annetusta avoimesta vastauksesta:

Perspiraatiota on liikaa suhteessa inspiraatioon.
Jäsenkirjojen perusteella valittavien, ei-ammattitaitoisten johtajien aika on kunnissakin ohi, meillä ei ole siihen enää varaa.
Strategia hieman liian laaja, kärki on hämärä. Käytäntö ja teoria johtamisessa eivät kohtaa, kokonaisote puuttuu.
Meillä kerätään pikkupomoja nurkat täyteen ja innostutaan uusista konsulttien keksimistä jutuista ja tehdään suunnitelmia, pidetään kokouksia ja porukkaa piisaa, mutta tuloksia ei synny.
Kuntastrategia on ihan hyvä, mutta liian pitkä ja ympäripyöreä. Suurin ongelma on, etteivät käytännön päätökset ole linjassa strategian kanssa. Luottamusmiesjohto koostuu kyläpoliitikoista, joilla ei ole kokonaisnäkemystä kunnan kehittämisestä ja ylin virkamiesjohto ei omaa riittävää näkemyksellisyyttä ja draivia viedä kuntaa terveempään suuntaan.
Strategiatyö ja tuloskorttiosaaminen ovat maan huippua.
Seurataan vain politiikasta ja kuntasektorilta tulevia viestejä, ei muita trendejä tai muualla syntynyttä tietoa.
Kunnan johtaminen on innovaatio, teknologia ja visio-näköistä. Kaikkein tärkein, elävä ihminen näyttää unohtuvan.
Poliitikkojen jatkuvat riitelyt tuhoavat koko kunnan.

Varsinais-Suomen yleisarvosana (vastaajia 199) kuntajohtamisesta oli 7,4, jolla maakunta oli jaetulla kuudennelle sijalla Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Heikoimman arvion päättäjät antoivat väitteeseen "kuntamme on selvinnyt hyvin kiristyneestä kuntataloudesta".

Sen sijaan kunnan johtamista ja päätöksentekoa pidettiin asiantuntevana ja tehokkaana.

Myös muutosvoimat ja riskit koetaan tunnistetuiksi.

Seuraavassa on esimerkkejä Varsinais-Suomesta annetusta 68 avoimesta vastauksesta:

Paljon puhetta vähän tuloksia
Poliittinen/strateginen ja operatiivinen johtaminen eivät ole niin hyvässä tasapainossa kuin pitäisi; roolit sekoittuvat liian usein. Operatiivinen johto on ehkä valmisteluprosessistakin johtuen vahvempi kuin pitäisi, toisaalta luottamushenkilöjohdon tieto-taito, asioiden tiedostaminen ja paljon puhuttu tahtotilakin on vaillinainen.
Kaupungin johtaminen on ollut pitkään kriisissä. Strategioiden kauniiden sanojen ja toiminnan välillä on syvä kuilu. Kaupungin kehittämistä ja taloutta ohjaavat poliitikkoihin läheisissä väleissä olevat intressiryhmät, ei asukkaiden etu. Kaupungin päätöksenteko on pitkään perustunut asiakohtaisiin ja ennakoimattomiin ad hoc-koalitioihin. Naapurikuntien poliitikot, virkamiesjohto ja kansalaiset eivät luota kaupungin poliittiseen ja virkamiesjohtoon.
Vuoropuhelu virkamiesten ja luottamushenkilöitten välillä on avointa ja luottamuksellista. Asioista lopullisesti päätettäessä on kuitenkin huomattavissa selvää "isojen puolueitten" ylivaltaa, "kabinetti-päättämistä." Kuntastrategian eteen on työskennelty, raha määrää pitkälti strategian kuin strategian käytännön toteutumisen.
Strategiatyössä mukana ensimmäistä kertaa myös henkilöstö esimiesten välityksellä, työ vielä kesken Valtuutetut otettu mukaan hyvin, pitkäprosessi.
Yritysten saamiseksi kaupunkiin tehty paljon työtä ja myös tulokset nähtävissä. Miten rahat riittää muihin tarpeellisiin palveluihin on suuri kysymys. Samoin varsinainen arvokeskustelu käymättä.

Itä-Uudenmaan yleisarvosana (vastaajia 55) kuntajohtamisesta oli 7,00, joka oli toiseksi heikoin kaikista maakunnista. Heikoimman arvion päättäjät antoivat väitteeseen "yhteinen strategia ohjaa yhteistyötä kuntamme sisällä (lautakunnat/hallitus/valtuusto). Parhaaksi arvioitiin naapurikuntien välillä tehtävän yhteistyön tuloksellisuus.

Seuraavassa on esimerkkejä 13 Itä-Uudeltamaalta annetusta avoimesta vastauksesta, joista yksikään ei ollut myönteinen:

"Koskaan et muuttua saa" on lähtökohta liian monella luottamushenkilöllä. Virkamiesjohdolta puuttuu johtajuus.
Talouden hallinta ei ole ajan tasalla.
Kunnan selviytymisstrategia on työn alla, tällä hetkellä suunnitellut toimenpiteet eivät vastaa taloudellisia realiteetteja. Luottamuspula virkamiesten ja luottamusmiesten välillä on melko vakava, virkamiesjohto ei ole täysin tehtäviensä tasalla.
Liiaksi Helsingin suuntaan katsoen

Satakunnan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 81) on maan neljänneksi korkein yhdessä Pohjois-Savon kanssa keskiarvolla 7,44. Heikoimmat arviot päättäjät antoivat väitteelle " kuntamme viestintä on tehokasta ja tavoittaa halutut kohderyhmät". Parhaina piirteinä nähtiin avoin ja tehokas yhteistyö kunnan ja sidosryhmien välillä. Väite "kuntamme henkilöstöpolitiikka on toimivaa ja mahdollistaa uudistusten toteuttamisen" sai korkeimman arvion kaikista maakunnista. Myös yhteistyötä valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa pidettiin tuloksellisena.

Seuraavassa esimerkkejä 34 Satakunnasta annetusta avoimesta vastauksesta:

Paljon on asiaa paperilla, mutta todellinen strategia ja visiointi puuttuvat tyystin. Asioista keskustellaan päällisin puolin, mutta todellisuudessa muutaman henkilön "klikki" päättää ja enemmistö "peesaa". Ei ole kykyä uusiutua vaan perustellaan päätöksiä tyyliin, "näin on aina ennenkin tehty" Uutena valtuutettuna olen törmännyt vähättelyyn ja suoranaiseen v...n. Siis lievää ulos-savustusta, kun ei ole aina asioista "klikin" kanssa samaa mieltä.
Kunnan ja asukkaiden elinmahdollisuuksien strategiaa ei saa panna ainoastaan kuntaliitoksen varaan. On otettava härkää sarvista ja pudotettava palkkoja hissukseen. Kunnan johdon on näytettävä esimerkkiä ja haastettava kaikki yhteistyöhön.
Virkamiesjohto myötäilee liiaksi ns. kärkiluottamusporukkaa.
Ei ehkä priimaa, mutta parempaa kuin lähikunnilla.

Kanta-Hämeen kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 60) oli 7,40, jolla maakunta oli jaetulla kuudennella sijalla Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Heikoimmat arviot päättäjät antoivat väitteille "kuntamme poliittinen ohjaus on vakaata", "kuntamme henkilöstöpolitiikka on toimivaa ja mahdollistaa uudistusten toteuttamisen".

Kantahämäläiset päättäjien arvosana väitteelle "kunnallamme on selkeästi määritelty visio ja strategia" on korkein koko tutkimuksessa. Myös kunnan johtamiseen ja tosiasiatietojen käytettävyyteen päätöksenteon prosesseissa ollaan tyytyväisiä.

Seuraavassa esimerkkejä 23 Kanta-Hämeestä annetusta avoimesta vastauksesta:

Johtaminen on aivan liian viranhaltijoiden varassa. Avoimuutta kaivataan ja uskoa myös luottamushenkilöiden osaamiseen ja näkemyksiin. Kumileimasin luottamushenkilöt ovat täysin turha kulu kunnan budjetissa!
Aikaisempi strategia ok ja sitä ollaan päivittämässä. Myös toimintaympäristö ja mahdollisuudet ovat sinänsä ok. Kuitenkin käytyjen kunnallisvaalien jälkeen taloudellisen laman syventyessä poliittinen päätöksenteko ei halua tai pysty tekemään tarvittavia ratkaisuja, vaan kunta ajelehtii.
Tilanne on hyvä. Ongelma on kuntaliitoksen jälkeinen sopeuttaminen kiristyneessä taloustilanteessa. Uusi tilanne vaatii uuden strategian, joka on kyllä tekeillä.
Johtaminen on virkamiesten antamien tietojen varassa, ja niitä ei kyseenalaisteta. Seudullinen yhteistoiminta ei toimi, luottamus on menetetty.

Pirkanmaan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 121) 7,35 oli kymmenenneksi paras ja hieman yli maan keskiarvon (7,29). Heikoimmat arvosanat päättäjät antoivat väitteille "kuntamme henkilöstöpolitiikka on toimivaa ja mahdollistaa uudistusten toteuttamisen". Arvio oli toiseksi huonoin kaikkien maakuntien joukossa. Kritiikkiä sai osakseen myös kyky varautua johtamisjärjestelmässä toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin. Parhaana pidettiin kunnan kykyä selviytyä kiristyneestä kuntataloudesta.

Seuraavassa esimerkkejä 43 Pirkanmaalta annetusta avoimesta vastauksesta:

Pisteet kuntamme toiminnasta ovat hyvät silloin kun ajatellaan perinteisesti johdettua kuntaa. Ongelmaksi nouseekin se, että asiat alkavat siirtyä seutukuntiin, maakuntahallintoon, konserniyhtiöille ja näin ollen perinteistä päätöksentekojärjestelmää tulisi kiireesti muuttaa. Asiat eivät ole enää kunnanvaltuustojen eikä hallituksenkaan käsissä. Laajat asiakokonaisuudet tuodaan päätöksentekoon virkamiestiimien valmistelun jälkeen, jolloin päätöksentekijöiden ajatusmaailma jää hyödyntämättä; se ohitetaan. Asioita pitäisi tuoda keskusteluun valtuustolle ja hallitukselle uudella tavalla.
Pienenä kuntana johtaminen ja tiedonsaanti ja -jakaminen on helppoa. Päättäjät tuntevat kuntalaiset ja kuntalaiset päättäjänsä. Asiat voidaan käsitellä asioina oikeilla nimillä, eikä politikointia harjoiteta. Kaikki tämä tekee strategioiden määrittelyn ja niihin sitouttamisen helpommaksi ja johtaminen voi perustua tietoon, eikä karismaattisiin johtamisominaisuuksiin. Strategia on ajan tasalla. Johtaminen on hyvässä kuosissa.
Kokonaisuuksien hallinta poliittisen päätöksenteon tasolla on entistä vaikeampaa, koska kunnallispolitiikkaan tullaan mukaan entistä enemmän "yhden asian" edustajina. Kokonaisuuksia hallitsevia kunnallisnaisia ja kunnallismiehiä on mukana entistä vähemmän.
Muutama poliitikko (4-6) päättää kuntamme asiat.
Huono, kunta on tuuliajolla, johtajuus puuttuu, Elämme menneen kautta ja mutu tuntumalla.
Johtaminen on valtuutetun kannalta erittäin avointa ja hyvää!

Päijät-Hämeen kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 102) oli keskiarvolla 7,06 maan kolmanneksi heikoin.

Heikoimpana pidettiin viestintä on tehottomuutta tavoittaa halutut kohderyhmät.

Parasta oli kunnan johtamisen kannalta keskeisten muutosvoimien ja riskien tunnistaminen.

Seuraavassa esimerkkejä 47 Päijät-Hämeestä annetusta avoimesta vastauksesta:

Tilanne on parantumassa, mutta edelleen tarvitaan parempaa kokonaisuuden hahmottamista ja tavoitteellisuutta. Pitää pystyä paremmin ennakoimaan tulevaa eikä keskittyä liikaa säilyttämään
Uusien valtuutettujen perehdyttämiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Asiat voivat olla oikeasti paremmin, mutta kun niistä ei tiedä, niin tilanne näyttää heikolta.
Täysin vastakkaiset väitteet voidaan perustella samalla strategialla täysin loogisesti. Strategiaa pitää terävöittää ja yksinkertaistaa sekä linjata selvästi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omistajaohjaus on vielä osin ratkaisematon kysymys. Sote-menot kasvavat kiihtyvällä vauhdilla.
Tiedon valtuutetuille tulisi tulla osittain myös "elämyksellisesti" - ei pelkkiä tiedostoja ja/tai luentoja!

Kymenlaakson kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 37) oli keskiarvolla 6,78 maan heikoin.

Huonoimmat arviot kymenlaaksolaiset päättäjät antoivat yhteistyön tuloksellisuudelle naapurikuntien välillä ja kunnan elinkeinorakenteen kyvylle antaa pohja tulevaisuuden rakentamiseen. Myös kunnan viestinnän tehokkuus ja kyky tavoittaa halutut kohderyhmät sai heikohkot arviot.

Parhaana pidettiin sitä, että kunnan johtamisen ja päätöksenteon prosesseissa on käytettävissä tosiasiatietoa.

Seuraavassa esimerkkejä 18 Kymenlaaksosta annetusta avoimesta vastauksesta

Kuntaa johdetaan huonosti, kuntaliitos tulee toteuttaa mahdollisimman pian.
Meillä kehitetään kaupunkia koko ajan ja parannetaan palveluja. Investoidaan myös matkailualalle joka tuo lisää työpaikkoja tänne.
Olemme onnistuneet kohtalaisesti toimintaympäristön muutoksissa, elinvoimaisuuden kehittämisessä ja palveluiden järjestämisessä sekä talouden hallinnassa. Olisimme voineet onnistua vielä paremmin tiivistämällä strategiaa ja vahvistamalla poliittisen johdon ja virkajohdon yhteisiä näkemyksiä painotuksista sekä ottamalla vahvempaa otetta johtamiseen hallitustyöskentelyssä
Paljon on parannettavaa. Strategioita ja visioita on laadittu mutta niiden käytäntöön saattaminen takkuaa. Ilmassa leijuu sana: odotellaan, odotellaan josko jokin taikasauva heilahtaisi ja kaikki järjestyisi ilman että itse laitamme rikkaa ristiin asioiden hyväksi.

Etelä-Karjalan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 78) oli keskiarvolla 7,47 maan kolmanneksi paras.

Huonoimpana johtamisen osa-alueena pidettiin kunnan viestinnän tehokkuutta ja kykyä tavoittaa halutut kohderyhmät.

Parhaina johtamisen piirteinä pidettiin avointa ja tehokasta yhteistyötä kunnan ja siellä toimivien sidosryhmien välillä. Väitteeseen "yhteinen strategia ohjaa yhteistyötä kuntamme sisällä (lautakunnat/hallitus/valtuusto)" yhdyttiin laajasti. Erityisen hyvänä pidettiin työnjakoa poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohdon välillä.

Seuraavassa esimerkkejä 18 Kymenlaaksosta annetusta avoimesta vastuksesta:

Tällä hetkellä ylimmillä virkamiehillä ja poliitt.luott.henkilöillä yhdensuuntaiset näkemykset, yhteistyö toimii tuottaen tulosta. Uusi strategia on juuri valmisteilla. Kaupunginjohtajaan voi luottaa, on oikeudenmukainen, asiallinen ja "puolueeton", tasapuolinen kaikkia kohtaan.
Olemme tehneet talouden tasapainotusohjelman, ja sitoutuneet siihen oikein hyvin. Teemme uutta strategiaa, ja huomioimme kaikki nykyhetken tilanteet tarkoin, ja näemme eteenpäin. Meillä on johtaminen hyvin hanskassa. Uudet poliitikot vähän tietämättöminä asioita haluavat jarruja päälle. Mikä on ihan ymmärrettävää, kun ei vielä tiedä faktoja, ja ei osaa katsoa mikä on operatiivista toimintaa, ja mikä kuuluu päättäjälle.
Meillä on erittäin hyvin hoidettu kunta ja strategia suunnitelmatkin on otettu hyvin vakavasti.
Kaikki poliittiset ryhmät eivät elä tätä päivää vaan haluavat jarruttaa kehitystä vetoamalla vanhoihin toimintatapoihin.
Liikaa managementtia ja teknistä johtamista

Etelä-Savon kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 131) oli keskiarvolla 7,37 maan yhdeksänneksi korkein.

Johtamisen näkökulmasta eteläsavolaiset päättäjät pitivät suurimpana haasteena sitä, että kunnan elinkeinorakenne ei anna riittävän hyvää pohjaa tulevaisuuden rakentamiselle.

Parhaana johtamisen piirteenä pidettiin sitä, että yhteinen strategia ohjaa yhteistyötä kunnan sisällä (lautakunnat/hallitus/valtuusto). Myös työnjaon poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohdon kanssa katsottiin toimivan hyvin.

Seuraavassa esimerkkejä 61 Etelä-Savosta annetusta avoimesta vastauksesta:

Täysillä eteenpäin!
Kunnanjohdosta puuttuu strateginen toimintatapa ja ajattelu sekä avoin vuorovaikutteinen joukkuepelin mahdollistava kulttuuri.
Tällä hetkellä kunnan johtavat virkamiehet vievät poliittisia johtajia kuin litran mittaa. Tilanne ei ole sietämätön, mutta sillä ei juurikaan ole tekemistä niiden ihanteiden kanssa, jonka varaan suomalainen päättämisjärjestelmä on luotu.
Johtamisen tilan suurin haaste on julkinen keskustelu, jota täällä ei käydä juuri lainkaan. Virkamiesjohto esittelee yleensä vain yhden näkökannan ja vaihtoehdon asioihin, jolloin todellista harkintaa ja todellisia vaihtoehtoja ei päästä edes punnitsemaan.
Uudistuksen tielle on lähdetty lujaa, toivotaan ,että henkilöstä kerkeää mukaan.
Henkilöstö on osaavaa. Strategia juuri päivitetty valtuustoseminaarissa, jossa kaikki olivat paikalla. Johtaminen ollut tuloksekasta jo pitemmällä aikavälillä.

Pohjois-Savon kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 129) oli keskiarvolla 7,44 maan neljänneksi paras yhdessä Satakunnan kanssa. Kriittisimmin kuntapäättäjät suhtautuivat viestinnän tehokkuuteen ja sen kykyyn tavoittaa halutut kohderyhmät.

Pohjoissavolaiset kuntapäättäjät katsovat, että kunnan johtamisen ja päätöksenteon prosesseissa on käytettävissä tosiasiatietoa. Myös työnjako poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohdon kanssa toimii hyvin ja kunnan poliittinen ohjaus on vakaata.

Seuraavassa esimerkkejä 49 pohjois-Savosta annetusta avoimesta vastauksesta:

Kunnassamme on ollut yksi puolue määräenemmistönä jo useita valtuustokausia. Päätöksenteko on ollut pitkälti sanelua. Nyt keskustelevan ja avoimen päätöksenteon opettelu on ajoittain työlästä.
Itsenäisenä säilyminen pitäisi poistaa toiminta-ajatuksesta, koska se voi hyvinkin olla tulevaisuutta, että kuntaliitoksia tulee. Johtaminen on avointa ainakin näin valtuutetun näkökulmasta.
Tilanne on hyvä. Virkamiesjohto on asiantuntevaa ja innovatiivista sekä paikalliset ja seudulliset tarpeet hyvin huomioivia. Vaalien jälkeen luoittamuspaikkojen jako ja sen mukanaan tuoma poliittisen päätöksenteon jakautumine ei kaikilta osin onnistunut ja on haastetta löytää luottamusta kaikkien puolueiden välille.
Tilanne on parempi kuin vuosiin!
Strategia on ok, mutta sen "valuminen" organisaatiossa palvelutuotantoon asti tökkii
Tarvittavat keskeiset strategialinjaukset ovat pääosin tekemättä ja purkamatta erilleen strategisiksi palvelu- ja painopistealueiksi. Ja edelleen tämän strategisen johtamisen työkalut ja mittarit ovat hyvin pitkälle määrittämättä.

Pohjois-Karjalan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 88) oli maan keskiarvossa 7,28.

Yhteistyön tuloksellisuutta naapurikuntien välillä pidettiin johtamisen osa-alueista heikoimpana.

Parhaina johtamisen piirteinä pidettiin sitä, että keskeiset muutosvoimat ja riskit on tunnistettu. Myös kuntamme yhteistyö valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa on tuloksellista pidettiin tuloksellisena.

Seuraavassa esimerkkejä 40 Pohjois-Karjalasta annetusta avoimesta vastauksesta:

Kunta on muutosvaiheessa ja kova johtaminen puuttuu. Liian kauan samoissa ympyröissä pyörineet virkamiehet eivät näe kauemmaksi tai löydä erilaisia ratkaisuja.
Sen minkä osaavat virkamiehet yrittävät saada aikaan, sen luottamushenkilöjärjestelmä tehokkaasti tuhoaa. Kunnasta puuttuu ns. poliittinen johtajuus, asemavaltuuden saaneet eivät kykene ottamaan vastuuta eivätkä ole sitoutuneet kunnan toimintojen optimointiin.
Strategiatilanne kohtuullisen hyvä, mutta poliittinen päätöksenteko tahtoo silloin tällöin unohtaa tekemänsä strategiat
Poliittisessa ympäristössä toivoisin jatkuvuutta ja selkeyttä. Johdonmukaisuutta ja yhteisiä pelisääntöjä enemmän.
Hyvä ja toimiva talous tasapainossa terveystoimi maan kymmeneksi tehokkain.
Olemme ajan hermolla ja johtavat viranhaltijat ja poliitikot ovat tehtäviensä tasalla.
Strategioita yritetään luoda, muta päättäjät eivät oikein jaksa loppuun saakka mieltää asioita.
Johtaminen on sisäänlämpiävää, klikit päättävät asioista.

Keski-Suomen kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 103) oli alle maan keskiarvon, 7,09. Tuolla luvulla maakunta oli sijaluvulla 15.

Kriittisimmin päättäjät arvioivat kunnan henkilöstöpolitiikan toimivuutta ja sen vaikutusta uudistusten toteuttamisen. Hyvin vahvasti ei uskottu siihen, että yhteinen strategia ohjaa yhteistyötä kunnan sisällä (lautakunnat/hallitus/valtuusto).

Johtamisen parhaana osa-alueena pidettiin sitä, että kunnan johtamisen kannalta keskeiset muutosvoimat ja riskit on tunnistettu.

Seuraavassa esimerkkejä 55 Keski-Suomesta annetusta avoimesta vastauksesta:

Kunnan talousarvioita alimitoitetaan tahallisesti. Heikkoa taloustilannetta tavallaan piilotellaan. Puuttuu uskallusta tehdä todella realistisia ratkaisuja. Tulevaisuuteen ajaudutaan heikosti valmistautuneena.
Strategia on hyvin laadittu, mutta ei johto eikä luottamushenkilöt noudata sitä.
Virkamiehet käyttävät vahvaa valtaansa luottamushenkilöihin, asiat monimutkaisia ja lainsäädäntö vaikeaa maallikoille; luottamushenkilön on oltava ahkera ja rohkea pärjätäkseen.
Vahva johtajuus kadoksissa. Eri hallinnonaloilla eri käytänteet ja johtamiskulttuuri.
Tällä hetkellä tuijotetaan liikkaa pelkkää eurotaloutta sektorikohtaisesti
Kunnan strategisen suunnittelun taso ilmaisee aina johtamisen tilan. Kyky johtaa organisaation toimintaa, sitoutuneisuus tai sen puute, kertoo johtamisen käytännön ongelmat: strategisen suunnittelun tason, innovointikyvyn, johdon sitoutumisen, sekä suunnitelmien ja päätösten toimeenpanokyvyn.

Etelä-Pohjanmaan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 158) oli keskiarvolla 7,40 maan kuudenneksi paras yhdessä Kanta-Hämeen ja Satakunnan kanssa. Kriittisimmin päättäjät arvioivat kunnan imagon houkuttelevuutta asukkaille ja yrityksille.

Parhaana johtamisen piirteenä pidettiin kunnan johtamisen kannalta keskeisten muutosvoimien ja riskien tunnistamista. Myös kunnan elinkeinorakenteen uskottiin antavan hyvän pohjan tulevaisuuden rakentamiselle.

Seuraavassa esimerkkejä 48 Etelä-Pohjanmaalta annetusta avoimesta vastauksesta:

Linjaus paikkakunnastamme houkuttelevana ja kilpailukykyisenä asuinpaikkana sekä erilaisten yritysten varteenotettavana sijoittumispaikkana on toiminut kohtuu hyvin. Valtuuston asema kaupungin kehityksen ja asioidenhoidon linjaajana ei ole sitä, mitä henkilökohtaisesti odottaisin.
Jotkut tahot pelkäävät uudistusta, uusia ajatuksia ja yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Nämä tahot kuuluvat ja näkyvät mielestäni liikaa. Kuntamme ei uudistu ja menettää paljon vanhanaikaisten näkemysten takia. Kaikki tämä pohjautuu enimmäkseen kielipolitiikkaan.
Meillä rakennetaan - meillä osataan.
Vieläkään ei olla päästy avoimeen asioiden valmisteluun ja vuoropuheluun kuntalaisten kanssa. Päätösenteosta ja tiedotuksesta puuttuu läpinäkyvyys.
Kaikki kuntamme strategiaan ja johtamiseen liittyvä on kympin arvoisesti paperilla, mutta käytännössä päätöksenteko on 90 %:sti viety valtuuston ulottumattomiin.

Pohjanmaan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 67) oli keskiarvolla 7,60 maan paras. Hyvästä kokonaistuloksesta huolimatta kohennettavaa nähtiin erityisesti kuntayhteistyössä. Kriittisimmin arvioitiin kuntien välisen yhteistyön tuloksellisuutta.

Parhaiten johtamisessa on onnistuttu siinä, että kunnan toiminnan kehittämisen painopistealueet ovat hyvin selvillä.

Seuraavassa esimerkkejä 17 Pohjanmaalta annetusta avoimesta vastauksesta:

Paljon ollaan kokouksissa ja suunnitellaan. Ne suunnitelmat eivät kuitenkaan konkretisoidu työksi ja toiminnaksi. Virkamiesten ja poliittisen johdon suhde ei pelaa oikein hyvin. Ei uskota toinen toisiinsa
Omaneduntavoittelijoita ja kielipolitiikka ohjaavat liikaa kuntamme toimintaa.
Suunnitelmat ja tavoitteet ovat hyviä, mutta toteutuminen ontuu.
Kunnan johto on hyvin selvillä yleisestä taloustilanteesta ja yrittää saada meitä politiikkojakin ymmärtämään asian tärkeyden.

Keski-Pohjanmaan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 56) oli keskiarvolla 7,27 maakuntien vertailussa sijaluvulla 13, eli keskivälillä.

Kriittisimmin päättäjät arvioivat yhteistyön tuloksellisuutta naapurikuntien välillä. Samoin epäiltiin, että kunnan henkilöstöpolitiikka olisi toimivaa ja mahdollistaisi uudistusten toteuttamisen.

Parhaana johtamiseen vaikuttavana tekijänä pidettiin sitä, että kunnan elinkeinorakenne antaa hyvän pohjan tulevaisuuden rakentamiselle. Myös siihen oltiin tyytyväisiä, että kunnan toiminnan kehittämisen painopistealueet ovat hyvin selvillä.

Seuraavassa esimerkkejä 26 Keski-Pohjanmaalta annetusta avoimesta vastauksesta:

Puoluepolitiikka on liiaksi henkilöitynyt. Pyrkyryys on pinnalla ja jopa etualalla. Tulevien vuosien strategioita aletaan vasta luoda. Näköalattomuutta runsaasti uusissa valtuutetuissa. Tieto ei mene perille ja avoimuus puuttuu.
Parashanke/puitelaki yhteistoiminta-alueineen vaikeuttaa omistajaohjauksen toimivuutta, sekä luottamusmieshallinnon ja virkamieshallinnon tehtäväjakoa ja vastuuta, etenkin perusturvanalueella.
Aika hyvällä mallilla. Työssä jaksamiseen, henkilökunnan ikääntyessä, tulisi kehittää kannustava porkkana. Bonusraha, jolla tuettaisiin fyysisen ja psyykkisen kunnon säilyttämistä ja kehittämistä.
Strategia on aika selkeä,mutta johtaminen ei tunnu luistavan.

Pohjois-Pohjanmaan kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 209) oli keskiarvolla 7,16 sijaluvulla 14 maakuntien vertailussa.

Kriittisimmin pohjoispohjalaiset päättäjät arvioivat kuntiensa selviytymistä kiristyneestä kuntataloudesta. Heidän arvionsa oli synkin kaikista maakunnista. Myös yhteistyön tuloksellisuutta naapurikuntien välillä epäiltiin.

Parhaana johtamiseen vaikuttavana tekijänä pidettiin sitä, että kunnan toiminnan kehittämisen painopistealueet ovat hyvin selvillä.

Seuraavassa esimerkkejä 89 Pohjois-Pohjanmaalta annetusta avoimesta vastauksesta:

Tilaaja- tuottajamallin käyttöönotto on tuonut aivan liikaa uutta byrokratiaa ja sitä kautta myös suuria kustannuksia keskushallintoon, asukasluvultaan pienehköön kuntaan.
Valtuusto on antanut liikaa valtaansa pois - myös muulta luottamushenkilöorganisaatiolta. Aivan liian pieni yksikkö tilaaja-tuottaja-systeemiin; mm. byrokratia on kasvanut.
Kuntani johto ei ole toimintaympäristönsä muutoksista tietääkseenkään, eikä kykene ammatilliseen muutosten tilanneanalyysiin. Lisäksi poliittinen harvainvaltaisuus takaa ummehtuneen vanhan maailman meiningin kuntalaisten suuntaan.
Pienen kunnan organisaatio on ohut ja siten haavoittuva,toisaalta tarvittaessa hyvin joustava.
Johto on ollut ajantasalla toimintaympäristön muutoksessa. Strategiaa ollaan juuri uudistamassa ja uusi valtuusto pääsee sen tekemään. Poliittinen tasapaino viiden suuren puolueen kesken pitää huolen siitä, että kaikkien ajatukset tulevat kuulluksi.
Ei sitten minkäänlaista hallintaa
Järkevä ja johdonmukainen.
Suuremmat kunnat jyrää surutta pienemmät naapurinsa alleen kaikissa yhteistyötä vaativissa kysymyksissä.

Kainuun kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 67) oli keskiarvolla 7,49 maan toiseksi paras.

Kriittisimmin kainuulaiset kuntapäättäjät suhtautuivat yhteistyön tuloksellisuuteen naapurikuntien välillä.

Parhaimman arvion päättäjät antoivat sille, että kunnalla on selkeästi määritelty visio ja strategia. Tämän johtamisen osa-alueen arvio oli paras koko maassa. Myös yhteistyön avoimuuteen ja tehokkuuteen kunnan ja siellä toimivien sidosryhmien välillä oltiin tyytyväisiä.

Seuraavassa esimerkkejä 25 Kainuusta annetusta avoimesta vastauksesta:

Kunnalla ei näkemykseni mukaan ole selkeää visiota tulevaisuudesta. Kokonaisstrategia on hyvin hallussa, johtuen jo olemassa olevien elinkeinojen hyvästä tilasta. Johtaminen virkamies tasolle hyvää, jopa erinomaista, yhteistyössä luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken on parantamisen varaa.
Kahden kunnan yhdistyttyä on pystytty toimimaan ja halutaan peruspalvelut tuottaa kuntalaisille. Muutostilanteisiin varaudutaan ja esim. talouden heikentyminen on otettu haltuun heti ja ryhdytty miettimään toimenpiteitä. On osattu pitää kiinni toiminnoista ja omistuksista, jotka tuottavat kunnalle tuloa
Minun jälkeen maailmanloppu, on vallitseva näkemys tulevaisuudesta tässä päälle kuusikymppisten pitäjässä. Toivotaan, että edes osa valtuustoon valikoituneista osaisi katsoa tulevaisuutta virkeämmin kuin valtaosa väestöstä.
Aivan liian usein unohtuu: Rahaa on käytettävissä aina rajallinen määrä, rahaa ei ole koskaan niin paljon kuin kuntayhteisö on valmis käyttämään. Kunnan talous on menotalouden hallintaa. Kunnankin talous on hyvin ennakoitavissa. Talouden kehityssuunta ja tunnusluvut eivät paljon paina päättäjien askarrellessa pienissä, yksittäisissä asioissa. Nämä arviointini koskee erityisesti luottamushenkilöitä.
Prosessien tarkasteluun ja mahdolliseen uudistamiseen lisää potkua tarvitaan.

Lapin kuntajohtamisen yleisarvosana (vastaajia 85) oli keskiarvolla 7,32 sijaluvulla 11 kaikkien maakuntien vertailussa.

Kriittisimmin lappilaiset kuntapäättäjät arvioivat yhteistyön tuloksellisuutta naapurikuntien välillä. Myös kunnan viestinnän tehokkuudessa ja kyvyssä tavoittaa halutut kohderyhmät nähtiin kehitettävää.

Parhaimman arvion päättäjät antoivat sille, että kunnan johtamisen ja päätöksenteon prosesseissa on käytettävissä tosiasiatietoa. Myös kehittämisen painopistealueet ovat hyvin selvillä. Kunnan yhteistyötä valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa pidettiin myös kohtuullisen tuloksellisena.

Seuraavassa esimerkkejä 35 Lapista annetusta avoimesta vastauksesta:

Yleisjohto on aika toimiva ja eteenpäin pyrkivä. Uusia toimintatapoja tulee liian hitaasti.
Johtaminen tapahtuu "takaa" ja on liian kabinettivaltaista sekä poliitikkojen että virkamiesten osalta, strategia on vain muodollisesti tärkeä ja asukkaiden luottamus virkamies- ja poliitikko-johtoon on korkeintaan keskinkertaista. Lisäksi media on huonosti ajan tasalla kunta-maakunta-valtakunta-EU-globaali-kaarella
Olemme keskeisellä paikalla liikenteellisesti, joka on myös strategiassa huomioitu, mutta matkailu joka tulevaisuudessa on tärkeää. Ei ole satsattu riittävästi. Johtaminen on minun mielestä ajanhermoilla jatkuvasti, joltain osin on jäänyt paikalleen.
Johdetaan liikaa kuin yritystä kuntalaisten (veronmaksajien) tarpeet välillä unohtaen. Vakaa talous on tietysti tärkeä mutta väestöä ei saa unohtaa.
Selkeä, yhteistyökykyinen, visionäärinen.
Poliittinen kähmintä, "pikkupolitikointi" lyö kaikessa läpi, ja haittaa kehittämistä.