Tutkimustiedolla on kunnissa kysyntää. Tietoa halutaan tiiviissä muodossa. KAKS haarukoi viime keväisellä www-kyselyllään kuntien tiedon tarpeita.

Kysely lähetettiin 650 kunnanvaltuutetulle, kunta-johtajalle ja kuntatutkijalle, joista 119 vastasi. Vastanneiden näkemyksistä syntyi selvitys Tiedon tarpeet kunnissa.

Tutkimustarvetta kuntapäättäjät näkevät eniten kuntademokratian, sosiaali- ja terveydenhuollon, hallinnon, johtamisen sekä kuntatalouden aloilla. Valtuutetut toivovat tutkimustietoa selkeinä tietopaketteina sähköposteihinsa. Laajojen tutkimusten lukemiseen aika ei riitä.

Kuntajohtajat kaipaavat tietoa päivänpolttavista aihealueista: palvelutuotannosta, demokratiasta ja taloudesta. Tutkijoiden mukaan ongelma on siinä, että tutkimustieto on hajallaan ja päätyy satunnaisesti kuntien käyttöön.

Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marja-Leena Puputti tunnistaa kuntavaikuttajien tuskan. Samojen asioiden kanssa painitaan Kuopiossakin.

Puputin mukaan päättäjät janoavat tutkimustietoa päätöstensä taustaksi, mutta aikaa tutkimusten perkaamiseen ei ole.

– Mielelläni näkisin, että saisimme tutkimustietoa tiivistetyssä muodossa eri aihealoilta sähköposteihimme. Kaipaisin meta-

tyyppisiä analyysejä, joissa olisi vedetty yhteen useampia tutkimustuloksia, johtopäätöksiä ja suuria linjoja. Näitä linjauksia vasten voisimme tarkastella, mitkä ovat tulevaisuuden haasteet ja olemmeko oikealla tiellä.

Kuntapäättäjän tiedon tarpeet kasvavat sitä mukaa, mitä moninaisemmaksi kuntien toiminta muuttuu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu ja kuntatalouden kiristyminen ovat paha yhtälö.

– Päättäjien pitäisi ymmärtää palveluiden vaikuttavuuden päälle ja tunnistaa heikot signaalit palvelujen tarpeissa.

Johtoryhmälle myös väitöstutkimuksia

Nurmijärven kunnanvirastollakin tutkimustiedon jäsentäminen arvioidaan alati kasvavaksi haasteeksi.

– Tietoa tulee paljon, mutta käytettävissä oleva aika on rajattua, hallintojohtaja Jukka Anttila kiteyttää.

Hän toivoo, että tutkimustieto tulisi kuntien käyttöön valtaosin tiivistettynä ja olennaiseen painottuen.

– Kaikki lyhyet koosteet ja tiivistelmät ovat meille käyttö-

materiaalia, josta pääsee tutkimustiedon jäljille. Jos näyttää, että jokin tutkimuksista tuo meille erityisen tärkeää tietoa, kykenemme toki lukemaan väitöstasoisia tutkimuksia.

Anttila katsoo, että kunnissa johtoryhmän jäsenten kuuluu seurata omien toimialojensa tutkimusta.

Myös Anttila arvioi, että tutkimustiedon tarve kunnissa korostuu resurssien niukentuessa.

– Ei ole varaa ensimmäiseenkään ”ohariin”. Jokaisen päätöksen kohdalla tarvitaan kovaa maata jalkojen alle.

Kunnat valitsevat tarvitsemansa tiedon

Mitä sanoo kokenut tutkija tiivistetyn tutkimustiedon tarpeesta? Professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitokselta ymmärtää kuntaväen vaikeudet.

– Vaikka ajatus käyttöarvoltaan toimivista tiivistelmistä on kannatettava, varoisin pitkälle meneviä pelkistyksiä tai tutkimuksen tiivistämisiä yhden sapluunan mallin mukaisesti. Laajoissa tutkimuksissa saattavat tutkimustulokset kaventua tai jopa vinoutua, jos ohitetaan se, mitä sanotaan sivulauseissa. Suppeat raportit ovat luonnollisesti eri asia.

Niiranen nostaa keskusteluun tiedolla johtamisen. Kunnissa työskentelee koulutetumpaa väkeä kuin koskaan aiemmin.

– Luottaisin heidän kykyynsä jäsentää tietoa. Tiedän kunta-

henkilöstön työpaineet, mutta mahdollisuus jäsentää omaa alaansa koskevaa tietoa tai myös tehdä tutkimusta saattaisi olla yksi osoitus työyhteisön houkuttelevuudesta.

Professori sanoo hiukan vierastavansa ajatusta, että joku muu kuin kuntaväki määrittelisi, mitä tietoa kunta tarvitsee.

– Kuntien on kyettävä jäsentämään monimutkaistakin tutkimustietoa ja valitsemaan tarpeidensa mukaan. Tutkijoiden laatimat tiivistelmät, hereillä oleva tiedeviestintä ja kuntatutkimusta eri tavoin tukevat tahot voivat auttaa tutkimustiedon haarukoinnissa. Tutkimustiedon portaali voisi olla yksi mahdollisuus sähköpostien rinnalla.