1. Voiko kunnanvaltuutettu päättää vaaleissa häntä rahallisesti tukeneen henkilön, yhteisön tai yrityksen asioista? Vai pitäisikö hänen jäävätä itsensä?

2. Jos valtuutettu on käsittelemässä häntä tukeneen yhteisön tai yrityksen asiaa, voiko kunnanvaltuutettu syyllistyä lahjuksen ottamiseen?

Teuvo Pohjolainen, Professori, Joensuun yliopisto

1. Esteellisyyssäännösten mukaan valtuutettu on esteellinen, jos asia koskee häntä tai hänen hallintolain mukaista läheistään. Esteellisyys realisoituu siten kysymyksessä kuvatussa tapauksessa harvoin.

Toisaalta rikoslain mukaan lahjusrikkomus on, jos ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen siten, että menettely on omiaan heikentämään luottamusta toiminnan tasapuolisuuteen. Lisäksi laissa on kriminalisoitu lahjoman ottaminen. Näin valtuutetun on perusteltua pidättäytyä vaalirahoittajiaan koskevien asioiden käsittelystä ainakin, jos rahoitus on merkittävää.

2. Lahjoman ottamisesta on kysymys, jos rahoituksella pyritään vaikuttamaan tai se on omiaan vaikuttamaan valtuutetun toimintaan. Jos valtuutettu osallistuu häntä tukeneen yrityksen tai yhteisön asian käsittelyyn, hän voi syyllistyä lahjomarikkomukseen.

Kari Prättälä, Lakiasiain johtaja, Suomen Kuntaliitto

1. Valtuutettu on esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yhtiön hallituksen jäsenet ovat voineet valtuustossa olla myöntämässä takausta yhtiölle. Asia on toinen, jos yhtiön hallitus on vaarassa joutua vastaamaan yhtiön veloista. Kun valtuustossa käsitellään esimerkiksi vaalitukea antaneen kanssa tehtävää maakauppaa, asia ei koske tukea saanutta henkilökohtaisesti.

2. Lahjuksen ottamisesta rankaiseminen edellyttää, että etuuden saajalla on yhteys etuuden antajaa koskeviin päätöksiin. Keskeistä on, että valtuutetulla on mahdollisuus vaikuttaa taloudellisen etuuden antajaa koskeviin ratkaisuihin.

Lahjusrikkomus ei edellytä konkreettista yhteyttä virkatoimiin.

Vaalirahoituksen, esteellisyyden ja rikosoikeudellisen vastuun yhteydet johtavat vaikeisiin rajanveto-ongelmiin. Valtuutettu, joka ilmoittaa itsensä esteelliseksi saamansa vaalituen perusteella, ilmoittaa samalla, että kysymyksessä saattaa olla vähintäänkin lahjusrikkomus. Vaalituen ilmoittamista ja tuen määrää koskevia säännöksiä valmisteltaessa pitäisi pyrkiä siihen, että lain mukaisesti myönnetyn ja ilmoitetun tuen osalta ei tarvitsisi yleensä pohtia esteellisyyttä tai sitä, onko kysymyksessä lahjus.

Muut kirjoitukset

Kunnan työntekijät päättäjinä?
Kuuluuko päivähoito-oikeus kaikille?
Onko opettajien lomautukset hyväksyttävä?