Parhaat palat

Pääkirjoitus - Antti Mykkänen
Luettu 1369 kertaa

Kuntaliitoksia on tehty rapsakkaasti. Useat kriisikunnat ovat petranneet tuloksiaan. Kuntakentässä on tapahtunut henkistä murrosta nähdä laajempia kokonaisuuksia. Paras-hanke on nimenä valloittanut myös googlen Paras-sanojen ykkössijan.

Toisaalta. Yhteistyö pätkii suurilla kaupunkiseuduilla. Siellä missä tuottavuuden kehityksessä olisi pitänyt tapahtua eniten, on edetty hitaiten. Liitosten myötä kuntien talous ei ole kohentunut. On käynyt jopa päinvastoin.

Näitä molempia tuloksia voidaan uutisoida kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

Eräässä asiassa hanke on myös jäänyt juntturaan. Erikoissairaanhoidossa ollaan samalla viivalla kuin hanketta liikkeelle laitettaessa. Taas kinastellaan siitä, miten parhaiten poistetaan perusterveydenhuollon ja eritkoissairaanhoidon raja-aitoja.

Väestöpohjistakaan ei ole yksimielisyyttä. Uhkana on, että Parhaan pahin valuviuka jää edelleen korjaamatta.

Ylivertaisesti tärkeintä on nyt se, mitä suurimmissa kaupungeissa ja niiden ympäristössä tapahtuu. Tässä työssä ei ole syytä jumiutua Parhaan yhteydessä piirrettyihin ympyröihin. Ne ovat liian pienet. Suurimmat kaupungit eivät ole ensisijassa seutu-, vaan maakuntakeskuksia. Niinpä tarkastelun on oltava sen mukaista.

Edelleen on kuntia, jotka suunnittelevat liitoksia. Joitakin ehtoja tulevien liitosten on täytettävä.

Ensiksi, valehdella ei saa. Ei pidä luvata, että liitoksella syntyy niin sanottu vahva peruskunta, jos avoimen talouden pärjäämisen mittarit eivät sitä todista.

Toiseksi, liitosta eniten haluavan tai suurimman on oltava taloudenpidoltaan ympäristöään parempi. Talous on laitettava kuntoon ennen liitosta. Tutkitusti sen jälkeen se ei enää oikein onnistu.

Kolmanneksi, suurimman on hyvä olla nöyrä. Kun uuden kunnan hallintoa luodaan, ei sitä kannata tehdä ainakaan sen byrokraattisimman mukaan. Valitettavan usein se on sen suurimman malli. Ja edelleen: henkinen henkseleiden paukuttelu tuhoaa hyvänkin liitosyrityksen.

Ja lopuksi: Tutkimuksen näkökulmasta ei olisi haitaksi, jos jotkin kunnat jäisivät Paras-hankkeen ulkopuolelle. Näin voidaan aikanaan aidosti vertailla eri mallien käytännön toimivuutta ja tuloksia.