Jyväskylän yliopiston professori Pekka Kettusen tekemä selvitys "Kuntatutkimuksen voimavarat 2008" perustuu viime huhtikuussa tutkimusyhteisöille lähetettyyn kyselyyn.

Kysely osoitettiin yliopistoihin 54 tiedekunnan dekaanille, ammattikorkeakouluihin ja 11 tutkimuslaitokseen sekä rahoittajille, joihin lukeutui seitsemän ministeriötä, 15 säätiöitä ja muita rahoittajia.

Tietoa kuntatutkimukseen käytettävistä resursseista haettiin myös tutkimusyhteisöjen www-sivustoilta.

Yliopistoista vastauksia saatiin 17 eri yksiköltä, tutkimuslaitoksista neljältä. Vaikka vastausaktiivisuus ei kohonnut korkealle, selvitys on ensimmäinen laatuaan ja antaa suuntaa kuntatutkimukseen kohdennetuista resursseista.

Kyselyyn vastanneiden yksiköiden suojissa kuntatutkimukseen käytettiin viime vuonna noin sata henkilötyövuotta, ja näiden kustannukset liikkuvat vajaassa seitsemässä miljoonassa eurossa.

– Jos arvioidaan kuntatutkimuksen kenttää laajemmin, puhumme vuositasolla noin 400-500 tutkijasta ja sen kautta usean kymmenen miljoonan euron kokonaispotista.

Selvityksen kärki ei liity Kettusen mukaan kuitenkaan euroihin tai henkilötyövuosiin vaan kuntatutkimuksen aihepiiriin. Puhuttaessa kuntatutkimuksesta viitataan usein kunnallishallinnon, -politiikan ja -talouden tutkimukseen.

– Vaikka nämä aihealueet näyttävät painottuvan, selvitys osoittaa, että näin miellettynä kuntatutkimus jää kapea-alaiseksi. On syytä kysyä, mihin käsitteen ”kuntatutkimus” rajat vedetään.

– Kunta-alaa koskevaa tutkimusta tehdään yliopistojen tiedekunnissa laajalti, muun muassa terveydenhuollon, kasvatustieteen kulttuurintutkimuksen ja jopa arkkitehtuurin alalla. Kun siis jatkossa puhumme kuntatutkimuksesta, mistä silloin puhumme?

Toinen selvityksen nostama iso kysymys liittyy yliopistojen ulkopuoliseen kuntatutkimukseen. Missä määrin kunta-alan tutkijat tunnistavat esimerkiksi Kuntaliiton, VATT:n, KELA:n, KEVA:n, THL:n ja VTT:n kaltaisten toimijoiden tutkimukset?

– Tutkimusresurssien tehokasta käyttöä mietittäessä tulisi pohtia, olisiko yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken löydettävissä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja kenties poikkitieteellisiä ja laajoja tutkimushankkeita, Pekka Kettunen pohtii.

PDF

Lisätietoja:
professori Pekka Kettunen, Jyväskylän yliopisto p. 014 260 3171, pekka.t.kettunen@jyu.fi