Suomen väestönkasvu muutamien yliopistokaupunkien varassa – Helsinki heikosti kasvava tai taantuva

Suomen kulttuurin muutos – seminaarivideot

10.maaliskuuta 2010

Suomen väestönkasvu muutamien yliopistokaupunkien varassa – Helsinki heikosti kasvava tai taantuva

Luettu 1101 kertaa - 7 kommenttia

Paikkatietoanalyysin perusteella alueiden kehityksessä havaittavissa selkeät trendit. Tulevaisuuden väestönkasvualueita Helsingin kehyskuntien ohella ovat lähinnä kuusi yliopistokaupunkia, Oulu, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Vaasa ympäristöineen (ks. Kuva 1). Ahvenanmaata ja muutamia yksittäisiä kuntia lukuunottamatta muilla alueilla kehityksen arvioidaan tulevaisuudessa olevan joko heikosti kasvavaa, taantuvaa tai voimakkaasti taantuvaa.

Merkille pantavaa on, että Helsinki itsessään on väestökehityksen suhteen heikosti kasvava tai taantuva alue. Kasvu tapahtuu sen ympäristössä Uudellamaalla.

Maaseutu- ja taajama-alueiden aluerakenteen kehitystrendit osoittavat, että harvaan asuttujen alueiden asutus ohenee myös tulevaisuudessa. Tämä johtaa väistämättä joidenkin maaseutumaisten alueiden autioitumiseen. Niitä on eri puolilla Suomea.

Maaseutualueita autioituu eri puolilla Suomea

Suomen aluerakenne on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Asutun alueen kokonaispinta-ala on pienentynyt kahdeksan prosenttia vuosina 1970–2007. Samanaikaisesti väestömäärä on kasvanut 15 prosenttia, mikä on johtanut väestöntiheyden kohoamiseen.
Maaseutualueiden väestömäärä ja asutun alueen pinta-ala on pienentynyt jokaisella vuosikymmenellä. Myös maaseudun väestöntiheys (väkimäärä asuttua neliökilometriä kohden) on laskenut (v. 1970: 15,4 asukasta/km², v. 2007 11,3 asukasta/km2).

Tiheään asuttujen taajama-alueiden väestömäärä on kasvanut 42 prosenttia vuosina 1970–2007. Myös taajama-alueiden asutun alueen kokonaispinta-ala laajeni 19 prosenttia kyseisinä vuosina. Tiheään asuttujen taajama-alueiden väestöntiheys oli 590 asukasta/km² vuonna 1970, mutta vuonna 2007 se oli jo 702 asukasta/km².

Väestökehityksessa selkeä suunta vuodesta 1970 lähtien

Tulevaisuuden aluerakenteen kehitystä voidaan arvioida ja ennustaa menneen kehityksen pohjalta, sillä vuodesta 1970 lähtien sekä maaseutu- että taajama-alueiden kehityksessä on ollut havaittavissa selkeät trendit. Hankkeessa laadittiin arvio tulevaisuuden aluerakenteen kehityssuunnista kunnittaisen väestömäärän kehityksen (vuosina 1970–2007), kunnittaisen asutun alueen pinta-alan kehityksen (vuosina 1980–2007) sekä kunnittaisen elävänä syntyneiden määrän kehityksen (vuosina 1951–2006) perusteella.

Ennustetta tukevat myös seuraavista tarkasteluista saadut tulokset: 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskittyneisyys ja suhteellinen osuus vuonna 2007, 0–18 -vuotiaiden keskittyneisyys vuonna 2007, asutuksen keskittyneisyys vuosina 1970 ja 2007 sekä asutus keski-iän mukaan vuonna 2007.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiöllä on menossa aluetutkimusohjelma, jonka ydinosaa toteuttavat Oulun yliopiston Kajaanin Lönnrot-instituutti yhdessä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen sekä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa. Tämä tutkimus (Nordia tiedonantoja 1/2010: Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys) on osa tutkimusohjelmaa, jonka toinen osatutkimus ja loppuraportti julkaistaan kevään kuluessa. Tutkimuksessa tehdään kokonaisluonteinen alueiden vertailu ja laaditaan vuoteen 2030 ulottuvia skenaarioita Suomen alueiden kehityksestä.

Lisätietoja:

Tutkimus kokonaisuudessaan: Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti,
esimies, erikoistutkija Jouni Ponnikas p. 040-5740804

Paikkatieto-osiosta: Projektitutkija Johanna Hätälä, Oulun yliopisto, maantieteen laitos.
Puh. (044) 555 6778,
Geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen, Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Puh. (040) 588 5086

Tutkimus saatavilla kokonaisuudessaan PDF:nä.

Kommentit

Anonymous | 07-02-2010

Kehitys on johdonmukainen; siirrymme yhä pois maatalous- ja teollisuusyhteiskunnasta. Elintason noustessa halukkuus muuttaa työn perässä alemman palvelutason paikkakunnalle on heikentynyt. Siksi yritykset sijoittuvat mieluiten sinne, jossa työvoima jo asuu.
Olisi tyhmää kustantaa verovaroilla sitä, että yritys sijoittuisi muualle kuin missä sen on tarkoituksenmukaisinta toimia. Yritystoiminnan ei pidä olla kustannus yhteiskunnalle.

Tuntematon | 17-01-2010

Oulun yliopistossa on tehty ennenkin hyvää tutkimusta väestön sijoittumisesta Suomessa verrattuna esim Ruotsiin. Olisi tärkeää jatkaa sitä ja myös elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Kun Suomi on nyt osa Euroopan talousaluetta, niin paikallisen kaupungistumisen lisäksi myös maastamuutto varsinkin nuoressa osaavassa väestössä kasvaa. Sekin tapahtuu kaupungistumisena, vain paljon suurempiin kaupunkeihin kuin mitä Suomi pystyy tarjoamaan ja enimmäkseen myös parempien yliopistojen kautta.
Suomen teollisuuden logistiikan kustannukset ovat EUn korkeimmat. Elämme teknologian viennin varassa. Olemme saari Länsi-Eurooppaan nähden. Onko meillä tutkimusta tai strategiaa siitä miten pärjäisimme jatkossa? Vai odotammeko vain paluuta Pietarin esikaupunkialueeksi? Ja olsiko siinä edes mitään vikaa?

Reijo Korhonen

Tuntematon | 16-01-2010

Kehityssuunta näyttää vääjämättä olevan ensin maaseudun tyhjentäminen ja sen jälkeen pienempien kaupunkien tyhjeneminen. Seuravaavan vuorossa ovat maakuntakeskukset heikoimmista alkaen. Lopuksi kehittyy vain kultaisen kolmion alue(PK-seutu-Tampere-Turku)

Nuoret työikäiset perhekokoa kasvattavat muuttavat työn ja perheen kannalta paremmin palveliin kasvukeskuksiin. Perässään he vetävät varakkaat eläköityvät vanhemmat isovanhempien tehtäviin. Heille on mahdollista muuttaa ja ostaa asunto kasvukeskuksista. Tyhjeneville paikkakunnille jää köyhät vanhenevat eläkeläiset. Heille ei ole varallisuuden vuoksi mahdollisuutta eikä työpaikan vuoksi tarvetta muuttaa taantuvalta seudulta.

Yritykset vetäytyvät kun eivät saa osaavaa työvoimaa taanuville paikkakunnille. Vähintääkin molemmille perheen hyvin koulutetuista puolisoista ei löydy työpaikka samalta paikkakunnalta.

Poliittinen voimatasapaino on kääntynyt vähinerin etelään. Kukaan valtakunnan asioista päättävä poliitikko ei ole oikeasti uskalla tehdä päätöksiä kasvukeskusten työpaikkojen siirtämiseksi tai edes tukea uusien perustamista taantuville alueille.

Viimeinen keino painopisteen siirtämiseksi on vedota ilmastomuutokseen. Onko kuitenkaa niin energiataloudellisempp asua ruuhkasuomessa ja käyttää pitkälle jalostettuja palveluja ja tuotteita joita ilmankin saattaisi elää rikasta elämää.

Itseään ruokkiva syöksykierre on valmis. Jäljelle jää "autiot talot ja tyhjät leikkipihat". Infra rakennetaan uudelleen Etelä-Suomeen ja puretaan Tampere-Lahti -akselin pohjoispuolelta.

Tätäkö haluamme???

Mielestän ainut keino tämän kehityksen jarruttamiseksi ja kääntämiseksi on työpaikkojen "pakkosynnytys" taantuville seuduille. Se edellyttää nykyisen "hyssyttelypolitiikan" romuttamista. Yrityksille pitää antaa sellaiset porkkanat ja tarvittaessa kepittää ne suosimaan investoinneissa kehitysaluieta.

Syöksykierre pitää saada poikki ennenkuin maamme lopullisesti kallistuu Suomenlahteen. Siihen meillä ei ole vara varsinkin kun ilmastomuutos kastelee eteläneläjien varpaita jo muutenkin ensimmäisenä.

Rahasta Ajattelija

Jukka Kilpeläinen

Tuntematon | 16-01-2010

Seinäjoen kasvu perustuu onnistuneisiin kuntaliitoksiin. Elinkeinoelämän osalta muutoksia ei juurikaan ole näkynyt. Hallinnon (ely, maaaseutuvirasto) virat eivät luo uusia työpaikkoja kuten esim. teollinen toimija alihankkijoineen. Merkittävää on myös se, että Seinäjoen ympäriltä maakunta tyhjenee ja toimeliaisuus vähenee.

Tuntematon | 15-01-2010

Korjaan tuon Seinäjoen väestöennusteen, 66 000 oli ennustettu muistaakseni vuoteen 2025 mennessä

Tuntematon | 15-01-2010

Seinäjoen kunnan alue hieman ihmetyttää. Maakuntakeskus on kasvanut nyt Suomessa voimakkaimmin ja selvinnyt tähän saakka lamasta parhaiten. Väestönkasvu ennustettu 66 000 v 2015 muistaakseni, nykyisestä 57 000. Olisin odottanut vähintään valkoista väriä.

Tuntematon | 15-01-2010

Hyvin laadittu kartta ja otsikko. Mutta eikö nyt kuitenkin ole vähän kyseenalaista vetää suora ennuste tulevaisuuteen menneisyyden perusteella. Havaittu trendi on tosiasia vain nykyhetkeen saakka. Jokainen trendi kääntyy joskus, eikä se välttämättä ilmoita etukäteen.