Oikeusministeriö asetti tammikuun lopulla työryhmän selvittämään äänioikeusikärajan alentamista kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Työryhmä selvittää, millä edellytyksillä äänestysikärajaa voitaisiin laskea ja keskeisinä näkökulmina ovat nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä demokratiakasvatuksen vahvistaminen.

Suomalaisnuorten yhteiskunnallista osallistumista selvittävissä tutkimuksissa on havaittu, että vaikka nuoret osallistuvatkin aktiivisesti vapaaehtois- ja järjestötoimintaan, heidän kiinnostuksensa perinteisiä vaikuttamiskeinoja kohtaan on vähentynyt. Tämä näkyy vähäisenä äänestysaktiivisuutena ja puolueosallistumisena.

Nuorten äänestysprosentti jää Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä alhaisemmaksi. Tilastot viittaavat kuitenkin siihen, että ensikertalaiset eli pääasiassa 18-vuotiaat äänestävät 19–24-vuotiaita ahkerammin. Toisaalta tiedetään, että muutamissa ensimmäisissä vaaleissa omaksuttu äänestämättömyys jää tavallisesti pysyväksi.

Euroopan neuvosto on kansalaisten osallistumista koskevassa suosituksessaan kehottanut kokeilemaan äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista. Itävalta on ainoa EU-maa, jossa äänestysikäraja on 16 vuotta kaikissa vaaleissa. Norja aikoo kokeilla äänestysikärajan laskemista ensi vuonna pidettävissä kunnallisvaaleissa. Työryhmän työn tulee olla valmis huhtikuun loppuun mennessä.

Työryhmässä on edustajia muun muassa oikeusministeriöstä ja nuorisojärjestö Allianssista. Sen sijaan kuntapuolen, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton, edustus puuttuu kokonaan.