Suomalaiset ovat kyselytutkimusten mukaan vahvasti sitoutuneita hyvinvointivaltioon ja julkisesti tuotettuihin hyvinvointipalveluihin. Mielipiteet eivät ole muuttuneet, vaikka palvelujärjestelmää on kunnissa karsittu ja tehtäviä siirretty yksityisille toimijoille.

Hyvinvointipalvelujärjestelmän muutoksissa ei ole otettu huomioon kansalaismielipidettä.

Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella valmistuneessa VTM Johanna Kallion väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten asennoitumista paikallisiin hyvinvointipalveluihin vuosina 1996–2006. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti siihen, miten kansalaiset ovat asennoituneet yksityisen ja julkisen sektorin väliseen työnjakoon hyvinvointipalveluissa.

Tutkimuksessa on hyödynnetty useita 1990- ja 2000-luvulla tehtyjä kyselyjä, joiden perusteella kansalaiset suhtautuvat kriittisesti tehtyihin muutoksiin. Vastauksissa kritisoidaan palvelujen siirtämistä markkinoille ja ollaan huolissaan kunnallisten vanhuspalvelujen riittävyydestä. Hyvinvointivaltiolle annetaan kaikissa väestöryhmissä vahva tuki. Tuki näkyy muun muassa siinä, että vastaajat kannattavat hyvinvointijärjestelmän uudelleenmuotoilun keinoista eniten sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät merkittävästi muuttaisi nykyistä järjestelmää.

Tutkimuksen perusteella palvelujärjestelmän institutionaalinen kehitys ja harjoitettu politiikka kulkivat vuosina 1996–2006 eri suuntiin kuin kansalaisten mielipiteet. Palvelujärjestelmää on kunnissa karsittu ja tehtäviä siirretty yksityisille toimijoille. Samalla päättäjien on pitänyt perustella, miksi kansalaisten preferenssit voidaan sivuuttaa. Päättäjät ovat korostaneet vastuullisuutta, välttämättömyyttä sekä pyrkimystä säilyttää hyvinvointivaltio.

Hyvinvointivaltion uusi karsinnan politiikka, ideologinen suunnanmuutos ja uudelleenmuotoilu eivät ole kuitenkaan merkinneet hyvinvointivaltion ja julkisen palvelujärjestelmän kannatuksen heikentymistä. Suomalaiset haluavat yhä pitää kiinni universaalista ja julkisesta hyvinvointipalvelujärjestelmästä, vaikka turvan hankinta yksityiseltä sektorilta on lisääntynyt ja tuloerot kasvaneet.

Suomalaiset ovat tietoisia kuntansa tilanteesta mielipiteitä muodostaessaan. He eivät arvioi sosiaali- ja terveyspalveluja vain omasta arjestaan käsin. Kuntien institutionaaliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät tekijät kytkeytyvät kuntalaisten mielipiteisiin hyvinvointipalveluista. Selkeimmin asenteita erottelivat kunnan poliittiset voimasuhteet. Oikeistoenemmistöisissä kunnissa oltiin useimmin palvelujen markkinoistumisen kannalla ja nähtiin vanhuspalvelut useimmin riittävinä.

Johanna Kallio sai väitöskirjaansa Kunnallisalan kehittämissäätiön kolmivuotisen apurahan vuonna 2005. 

Kansaneläkelaitoksen tiedote

Lisätietoja:
Johanna Kallio, VTM, tutkija, Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, puh. (02) 333 5711

Julkaisu: Kallio J. Hyvinvointipalvelujärjestelmän muutos ja suomalaisten mielipiteet 1996–2006. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 108, 2010. Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.