Kuntien maksutaksoissa suuria eroja
Luettu 1153 kertaa
Kuntalaiset voivat joutua maksamaan ympäristöterveydenhuollon palveluista hyvinkin erilaisia summia. Pahimmillaan saman palvelun hinnoissa saattaa olla jopa satojen eurojen eroja kuntien välillä.
Samat palvelut ovat myös joissain kunnissa maksullisia ja joissain maksuttomia. Tämä johtaa taloudelliseen eriarvoisuuteen alan yritysten keskuudessa ja saattaa toimia jopa kilpailuetuna.
Maksullisia ympäristöterveydenhuollon palveluja ovat mm elintarvikealan yrityksiin sekä kouluihin, päiväkoteihin, kampaamoihin ja erilaisiin ohjelma- ja majoituspalveluyrityksiin kohdistuvat tarkastukset, näytteenotot sekä lupien käsittelyt. Kunnat voivat itse määritellä maksujen suuruuden toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteella. Maksut määritellään käytetyn ajan perusteella ja maksujen perusteena olevissa tuntihinnoissa on jopa 30 euron eroja kuntien välillä. Myös matkakustannusten laskutuksessa on vaihtelua kunnittain.
Uusimpana luvanvaraiseksi ja myös maksulliseksi on muuttunut tupakkatuotteiden myynti. Näissäkin maksuissa eroavaisuudet kuntien välillä ovat huomattavia. Tupakkatuotteiden vuosittaisissa valvontamaksuissa yhden myyntipisteen pienin vuosimaksu oli 25 € ja suurin 120 €.
Valvontaa riskien mukaan
Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tulisi olla riskiperusteita, jolloin valvontaa kohdistetaan eniten suuririskisiin kohteisiin. Riskilukuja pienentävät mm yrityksessä hyvin hoidettu omavalvonta ja valvonnan ja näytteenoton moitteettomat tulokset. Valvonta perustuu riskinarviointiin tällä hetkellä kuitenkin vain alle puolessa kunnista.
Tulokset käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin rahoittamasta tutkimuksesta ”Ympäristöterveydenhuollon maksullisuus – toteutuminen ja vaikutukset valvontaan”, jossa selvitettiin kuntien ympäristöterveydenhuollon maksuja keväällä 2009. Tulosten perusteella ehdotetaan kuntiin otettavaksi käyttöön valtakunnallisesti yhtenäinen riskiluokitus, kuten mm Ruotsissa on tehty. Myös valvonnan resurssien turvaamisesta maksutuotoilla tulisi kunnissa huolehtia nykyistä paremmin.
Lisätietoja:
Ympäristöterveyspäällikkö ELT Outi Lepistö, Pirteva
outi.lepisto(at)pirkkala.fi, p. 050-4379582

Kunnallisalan kehittämissäätiö
Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki toimisto@kaks.fi
kaikki yhteystiedot
palaute
- JUURI NYT: Valtavirtaa ja toisinajattelua - seminaari 2012
25.1.2012 - Maria Guzenina-Richardson: Ei pakkoliitoksia - kuntia voi olla 70 tai 336
25.1.2012 - KAKS jakoi apurahoja ja tutkimustukea 7.12.
8.12.2011 - Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
28.9.2011 - KAKS: Peruspalvelujen järjestäminen maakunnallisesti saa kannatusta – eniten tukea kokoomuslaisilta
21.9.2011 - KAKS: Kuntien pakkoliitokset hyväksyisi reilu kolmannes suomalaisista
20.9.2011 - KAKS: Yli puolet suomalaisista vastustaa oman kunnan liittämistä naapurikuntaan
20.9.2011 - Tutkimus paljastaa: Byrokratia karkottaa apua tarvitsevat köyhät
29.8.2011 - VATT: Kuntarakenne paikkatieto -näkökulmasta
2.8.2011 - Uusi hallitusohjelma
27.6.2011

Déjà vu ja onnea Arto
Pääkirjoitus
23.11.2011
Antti Mykkänen
Kylät on pakko huomioida uudessa kuntalaissa
Puumerkki
23.11.2011
Martti Mäkelä
Maailmankunta
Eipäjoelta
23.11.2011
E.I. Tuskin
Vaalit menivät – köyhät unohtuivat?
Osallistu keskusteluun
23.11.2011






























Kirjoita uusi kommentti