Kuntajohtamisen kolme tärkeintä kehittämiskohdetta ovat johtamisen ja päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus, varautuminen äkillisiin muutoksiin sekä työnjako virkamiesjohdon ja poliittisen ohjauksen välillä. Tämä käy ilmi Aspectum Oy:n KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 2000 valtuutettua ja kuntajohtajaa toukokuussa 2009.

Tärkeimmät lähtökohdat kunnan johtamisen kehittämiseen ovat kunnan koosta ja vastaajan asemasta riippumatta toimintaympäristön ja sen muutosten hallinta, kuntatalouden kiristyminen sekä sosiaali- ja terveysalan kasvava palvelutarve.

Valtuutetut ja kuntajohtajat antoivat yleisarvosanaksi kunnan johtamisesta 7,29. Myönteisimpiä olivat kuntajohtajat (8,04) ja kriittisimpiä valtuutetut (7,16). Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat olivat välimaastossa (7,55).

Vertailukelpoinen luku vuodelta 2005 oli 7,66 eli kuntajohtamista kohtaan ollaan aiempaa kriittisempiä. Vuoden 2005 tutkimukseen verrattuna lähes kaikilla johtamisen osa-alueista tilanne on heikentynyt. Tuolloin mukana eivät olleet valtuutetut.

Yhdistettäessä vastaajien taustatekijät myönteisimmin kunnan johtamisen tilan näki kunnalla töissä oleva, yli 50-vuotias, vähintään toisen kauden valtuutettu alle 6000 asukkaan kunnasta (Pohjanmaalta). Kriittisin puolestaan oli alle 30-vuotias, työtön, ensimmäisen kauden valtuutettu (Kymenlaaksosta).

Pienissä alle 6.000 asukkaan kunnissa yhteistyön tuloksellisuus naapurikuntien kanssa ja selviytyminen kiristyneestä kuntataloudesta koettiin keskimääräistä paremmaksi. Yli 30.000 asukkaan kaupungeissa elinkeinorakenne ja imagon houkuttelevuus olivat muita kuntia vahvemmalla tolalla.

Alueellisesti parhaat yleisarvosanat kunnan johtamisesta olivat Pohjanmaalla (7,60), Kainuussa (7,49) ja Etelä-Karjalassa (7,47). Huonoimpana tilanne nähtiin Kymenlaaksossa (6,78), Itä-Uudellamaalla (7,00), Päijät-Hämeessä (7,06) ja Uudellamaalla (7,07).

Kuntajohtamisen vahvuudet ovat kuntien selkeästi määritelty visio ja strategia sekä tosiasiatieto päätöksenteon pohjana. Kunnan toiminnan kehittämisen painopistealueet ovat hyvin selvillä. Muutosvoimat ja riskit on tunnistettu.

Vähiten tärkeinä johtamisen osa-alueina pidettiin yhteistyön tuloksellisuutta naapurikuntien sekä valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa. Strategia ei myöskään ohjaa yhteistyötä kunnan sisällä. Yhteistyö kunnan ja kunnassa toimivien sidosryhmien välillä ei ole avointa ja tehokasta.

Katso myös:

• tutkimustiivistelmä
• maakunnittaiset tulokset
• ja vastaajien mielipiteitä

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kuntien johtamisen tilaa keväällä 2009 ja sitä verrataan soveltuvin osin kevään 2005 vastaavaan tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa ovat vastaajina aiemmasta tutkimuksesta poiketen myös valtuutetut.

Aspectum Public Oy lähetti internet-kyselyn toukokuussa 2009 yhteensä 6004 henkilölle. Hyväksyttyjä vastauksia kertyi 2039 kaikista maakunnista (pl. Ahvenanmaa). Kaupungin-/kunnanjohtajia vastaajista oli 131. Kunnan valtuuston puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia oli 238 ja kunnan hallituksen puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia 203. Loput 1467 vastaajaa olivat kunnan valtuutettuja. Käytännöllisesti katsoen kaikki valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat olivat myös valtuutettuja. Lisäksi avoimia vastauksia annettiin lähes 900. Niistä 10 prosenttia myönteisiä.

Lisätietoja:
Antti Mykkänen
asiamies
0400-570087