Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkinen selvitti tutkimuksessaan "Kunnallisvalitus", minkälaisia asioita ja erimielisyyksiä kunnallisvalitukset koskevat, ketkä niitä tekevät ja minkälaisiin perusteisiin valitukset nojautuvat. Kunnallisvalitusta arvioidaan kunnan asukkaan ja asianosaisen näkökulmasta.

Mäkisen mukaan, valitusjärjestelmä vahvistaa hyvää hallintoa ja kunnallista itsehallintoa.

Kunnanvaltuuston ja kuntayhtymän päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Kunnallisvalituksen voi tehdä kunnan jäsen ja asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Mäkinen analysoi kunnallisvalitusta erillisenä valituslajina, jolla on kunnallista itsehallintoa suojaavia piirteitä. Tarkastelussa ovat kaikki kunnallisvalituksina tuomioistuimissa käsiteltävät asiat, yleiset kunnallisasiat, viranhaltijoita koskevat asiat, maa-ainesasiat ja kaava-asiat.

Tutkimuksen tulokset eivät osoita kunnallisvalitusinstituution tarpeettomuutta, vaan pikemminkin sen tarpeellisuutta hyvän hallinnon kannalta. Kunnallisvalitusjärjestelmän olemassaolo vahvistaa hyvää hallintoa ja kunnallista itsehallintoa. Se pakottaa kiinnittämään huomion laillisuuteen ja hyvään valmisteluun, mikä puolestaan rajoittaa mahdollisuutta epäasialliseen vaikuttamiseen.

Kaava-asioista valittamisessa menestytään varsin usein siksi, että kaavan vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Tällöin tuomioistuin ei voi ottaa kantaa kaavan laillisuuteen. Kaavat ovat olleet myös sisällöllisesti lainvastaisia. Esimerkiksi on kaavoitettu tulvavaara-alueelle tai ei ole huomioitu golfkentän vaarallisuutta ympäristölle.

Muissa kuin kaava-asioissa on kunnallisvalituksin menestytty esimerkiksi siksi, että on päätetty lain edellyttämää korkeampia vammaiskuljetustaksoja tai on loukattu yhdenvertaisuutta jaettaessa avustuksia nuorisojärjestöille. Kuntien yhdistymissopimuksia ei aina ole noudatettu. Joskus henkilöstö on osallistunut esteellisenä päätöksentekoon.

Tutkimuksessa on arvioitu kaikki Vaasan ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyyn tulleet valitukset vuosilta 2006 ja 2008. Tutkimukseen on lisäksi haastateltu Vaasan ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuksien kunnallisasioita käsitteleviä tuomareita. Tulokset esitetään kirjassa "Kunnallisvalitus – Kiusantekoa vai tarpeellista valvontaa ja oikeusturvaa", jonka on julkaissut Edita Publishing Oy.

Eija Mäkinen sai tutkimuksensa tekoon Kunnallisalan kehittämissäätiön post doc -apurahan.

Eija Mäkinen (2010). Kunnallisvalitus – Kiusantekoa vai tarpeellista valvontaa ja oikeusturvaa. Edita Publishing Oy. 200 sivua.

Lisätiedot: Eija Mäkinen puh. (06) 324 8428, email. eija.makinen(at)uwasa.fi