Kajaanin yliopistokeskuksen, Oulun yliopiston ja Suomen Aluetutkimus FARin tutkijat esittävät tuoreessa tutkimuksessaan ”Suomi ja alueet 2030” kolme skenaariota maamme alueista. Ne on rakennettu paikkatieto- aluetalousanalyysien sekä Delfoi – paneelien perusteella.

Tutkimus on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetutkimusohjelmaa.

Palveluvaltainen ympäristö Suomi on skenaario, jossa Suomi on lähtenyt kansainvälisen kehityksen eturintamassa tekemään ekologisesti kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja. Ympäristönsuojelun nimissä on tiivistetty alue- ja yhdyskuntarakennetta. Elinkeinorakenteessa vahvistuvat palveluelinkeinot, sillä teolliset työpaikat ovat Suomesta voimakkaasti vähentyneet.

Markkinoiden ehdoilla onnistuva Suomi – skenaariossa kehitys on vahvasti markkinavetoista. Talouskasvun hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti ja ympäristöongelmat kärjistyvät. Suomi on onnistunut hyötymään kehityksen virrasta, mutta alueiden väliset kehityserot ovat kärjistyneet.

Alueellisesti tasapuolista kehitystä hakeva Suomi – skenaariossa taloudellinen hyvinvointi on jakautunut tasaisesti. Materialistiset arvot ovat heikentyneet ja kulttuurin monimuotoisuus säilyy. Kansainvälisessä työnjaossa Suomi on onnistunut löytämään paikkansa osaamiseen perustuvan tuotantorakenteen kehittymisen ansiosta.

Skenaariot esiteltiin tiistaina 27.4. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tervetuloa Suomi ja sen alueet 2030 –seminaarissa, joka päätti säätiön laajan aluetutkimushankkeen. Seminaarin noin 50 osallistujan kesken järjestettiin äänestys eri skenaarioiden toivottavuudesta. Eniten kannatusta sai malli palveluvaltaisesta ympäristö-Suomesta, jota kannatti yli 90 prosenttia osallistujista. Sen sijaan markkinoiden ehdoilla onnistuvan Suomen toteutumista vastaan äänesti 95 prosenttia läsnäolijoista.

Seminaarissa kuultiin myös suurimpien eduskuntapuolueiden näkemyksiä tulevaisuuden Suomesta ja sen alueista. Hyvin yksimielisesti eri puolueet korostivat alueiden omien vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä. Alueita ja maakuntia haastettiin ottamaan yhä suurempia riskejä omien hankkeiden toteuttamiseksi.

Kokoomuksen Tapani Mäkinen näki tulevaisuudessa yhä suurempia kuntia. Hänen mukaansa nykyisten kuntien määrä voitaisiin pudottaa puoleen, jotta pystytään lisäämään koko maan tuottavuutta ja vähentämään byrokratiaa.

Vihreiden Ville Niinistön mukaan ihmisten hajasijoittaminen syrjäseuduille ei voi enää jatkua ainakaan yhteiskunnan varoin. Hänen mukaansa kaikki palvelut tulee keskittää siten, että ne on helposti saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Niinistö painotti myös innovaatiopolitiikan kehittämistä tulevaisuudessa. Hänen mielestään kaiken huippuosaamisen ei tule keskittyä pääkaupunkiseudulle vaan myös muualle Suomeen tulee luoda osaamiskeskuksia.

Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän mielestä uusliberalistinen, markkinaehtoinen kehitys on tullut tiensä päähän. Nyt tarvitaan valtiolle lisää otetta yhteiskunta- ja aluepolitiikassa. Tennilä painotti myös kuntien roolien vahvistamista. Osittain samoilla linjoilla oli SDP:n Kimmo Kiljunen, jonka mukaan valtion rooli ja jakopolitiikka on nähtävä nimenomaan investointina inhimilliseen pääomaan. Kiljunen painotti myös vahvojen aluekeskusten asemaa koko Suomen hyödyttäjänä.

PDF

Lisätietoja:

erikoistutkija Jouni Ponnikas, Oulun yliopisto, p. 040 – 574 0804