Palkitsemisjärjestelmiä ei osata käyttää
Luettu 2292 kertaa
Kuntien palkitsemisjärjestelmien keskeiset haasteet liittyvät niiden jokapäiväiseen käyttöön. Tyypillistä on, että järjestelmälle on luotu tarkat säännöt, mutta esimerkiksi esimiesten taitoihin soveltaa näitä järjestelmiä ei ole kiinnitetty huomiota. Ilman hyvää soveltamista palkitsemisen vaikutukset jäävät heikoiksi tai järjestelmillä saattaa olla jopa kielteisiä vaikutuksia.
Aalto yliopistossa käynnistyi tutkimushanke kuntien palkitsemisjärjestelmistä. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama hanke valmistuu vuoden 2011 kesällä.
Palkitsemisjärjestelmien vaikuttavuus kunta-alalla -hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa palkitsemisjärjestelmien toimivuudesta. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, millä edellytyksillä palkitsemisella saadaan aikaan toivottuja vaikutuksia työssä suoriutumiseen ja hyvinvointiin.
Hankkeen tuloksista kerrotaan käytännönläheisessä muodossa Palkitsemisen tutkimusohjelman www-sivuille rakennettavassa tietopankissa sekä Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisuna. Tietopankki ja julkaisu on suunnattu ensisijaisesti palkitsemisen kehittäjien ja esimiesten käyttöön.
Tutkimushankkeen toteutuksesta vastaavat Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Palkitsemisen tutkimusohjelman tutkijat Anu Hakonen (09- 451 24970, 050-376 1083) ja Kiisa Hulkko-Nyman.
Onnistunut palkitseminen on yksi keino vastata työvoiman saatavuuden, työntekijöiden jaksamisen ja toiminnan ohjaamisen haasteisiin. Kuntasektorilla tärkeimpiä syitä palkitsemisen kehittämiselle ovat olleet työehtosopimusten vaatimukset, hyvien työntekijöiden sitouttaminen ja työn tuottavuuden parantaminen. Muita sektoreita enemmän on painotettu tarvetta tukea palkitsemisen avulla organisaatiomuutoksia ja parantaa rekrytointia1.
Kuntasektorilla on keskitytty lähinnä tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen pohjautuvien palkanosien kehittämiseen, mutta myös tulospalkkiojärjestelmiä on kehitetty. Palkitsemisen kokonaisuuteen kuuluu rahallisten muotojen lisäksi myös aineettomia tapoja, kuten kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksia, palautetta ja työajan järjestelyjä. Onnistuneella palkitsemisen kokonaisuudella on mahdollista saavuttaa yksittäisiä palkitsemistapoja voimakkaampi vaikutus, kun eri palkitsemistapojen vaikutukset yhdistyvät.
Esimerkiksi joustavat työajan järjestelyt ja kehittymismahdollisuudet voisivat edistää henkilöstön jaksamista, hyvä palkkausjärjestelmä henkilöstön saatavuutta, ja onnistunut tulospalkkausjärjestelmä tavoitteen mukaista suoritusta.

Kunnallisalan kehittämissäätiö
Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki toimisto@kaks.fi
kaikki yhteystiedot
palaute
- JUURI NYT: Valtavirtaa ja toisinajattelua - seminaari 2012
25.1.2012 - Maria Guzenina-Richardson: Ei pakkoliitoksia - kuntia voi olla 70 tai 336
25.1.2012 - KAKS jakoi apurahoja ja tutkimustukea 7.12.
8.12.2011 - Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
28.9.2011 - KAKS: Peruspalvelujen järjestäminen maakunnallisesti saa kannatusta – eniten tukea kokoomuslaisilta
21.9.2011 - KAKS: Kuntien pakkoliitokset hyväksyisi reilu kolmannes suomalaisista
20.9.2011 - KAKS: Yli puolet suomalaisista vastustaa oman kunnan liittämistä naapurikuntaan
20.9.2011 - Tutkimus paljastaa: Byrokratia karkottaa apua tarvitsevat köyhät
29.8.2011 - VATT: Kuntarakenne paikkatieto -näkökulmasta
2.8.2011 - Uusi hallitusohjelma
27.6.2011

Déjà vu ja onnea Arto
Pääkirjoitus
23.11.2011
Antti Mykkänen
Kylät on pakko huomioida uudessa kuntalaissa
Puumerkki
23.11.2011
Martti Mäkelä
Maailmankunta
Eipäjoelta
23.11.2011
E.I. Tuskin
Vaalit menivät – köyhät unohtuivat?
Osallistu keskusteluun
23.11.2011






























Kirjoita uusi kommentti