Lapin tulevaisuuteen uskotaan. Siitä kertoo muun muassa se, että maakuntaa rakennetaan paljolti yksityisellä rahalla.

Lapissa 1990-luvun laman jälkeinen rakennemuutos on ollut dramaattinen; Lappi on ainoa maakunta, jossa valtion ja kuntien työpaikat ovat vähentyneet. Samaan aikaan yksityisten työnantajien tarjoamat työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi.

Lapin liiton maakuntajohtajan Esko Lotvosen mukaan tapahtunut rakennemuutos on Lapille vahvuus.

– Voimme suhtautua luottavaisina tulevaisuuteen, koska emme ole julkisen sektorin varassa siinä määrin kuin aikaisemmin, Lotvonen sanoo.

Yksityisen puolen kasvua on tapahtunut muun muassa matkailun, kaupan, erilaisten palveluiden ja rakentamisen aloilla. Lotvosen mukaan tulevaisuuden kasvavia aloja Lapissa ovat ainakin luontopohjainen elämystuotanto, kylmäteknologian kehittäminen ja luontoa kestävästi kohteleva kaivostoiminta.

– Elämystuotannossa on jo hyvä meno päällä. Kylmäteknologiaa ja arktista testaustoimintaa auttaa tietysti se, että Lappi on niissä paljolti luonnonlaboratorio, Lotvonen sanoo, mutta valittelee, että valtio ei ole vielä täysin ymmärtänyt kylmäteknologian mahdollisuuksia.

– Kylmäteknologiaa ei ole nostettu omaksi strategiseksi asiakseen kuten esimerkiksi Ruotsissa.

Rovaniemellä toimivat Lapin korkeakoulut tuottavat osaajia ja arktista ympäristöä hallitsevia ammattilaisia niin elämystuotantoa kuin kylmäteknologiaakin varten.

Lapin matkailun investoinnit kestävät

Matkailun investoinneista Lotvonen ottaa esimerkiksi Ylläksen ja Levin alueet, joita on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu yhteensä kymmenellä miljardilla eurolla. Tästä summasta yksityistä rahaa on yli 96 prosenttia.

– Keskukset on huomattavilta osin rakennettu eri puolilla Suomea asuvien

kotitalouksien varoin. Yksityisen rahan osuuden ollessa näin suurta, voidaan uskoa, että investoinnit ovat kestäviä, Lotvonen sanoo.

Hän katsoo, että Lapin matkailuelinkeino kasvaa vielä huimasti.

– Uskon, että eurooppalaiset suuntaavat yhä enemmän lomiaan pohjoiseen; tähän voi vaikuttaa omalta osaltaan ilmastonmuutoskin. Tosin ei tänne tarvitse kaikkien tulla, meille riittää pienikin osa maailmaa.

Yhteistyötä ja markkinointia Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kanssa Lotvonen pitää välttämättömänä, koska isommasta markkina-alueesta hyötyvät kaikki osapuolet.

Matkailu ja teollisuus voivat elää rinnakkain

Lapissa on tällä hetkellä kolme toimivaa kaivosta, lisää on rakenteilla. Lappilaisessa yleisessä keskustelussa matkailu, luontaiselinkeinot, metsätalous ja kaivostoiminta törmäävät päivittäin toisiinsa. Epäillään, että samaan maakuntaan ei voida mahduttaa kaikkea.

– Kyllä tänne sopii sekä matkailua että luonnonvaratoimintaa. Lappi-brändiä ei pitäisi varata vain yhtä tarkoitusta varten, Lotvonen sanoo.

Hänen mukaansa teollisuus ja mahdollinen ydinvoimala voidaan sijoittaa läänin etelärajalle ja varsinainen luontomatkailu kohdentaa Keski- ja Pohjois-Lappiin.

Väki keskittyy

Arvioiden mukaan Euroopan kaasu- ja öljytuotanto kohdentuu tulevaisuudessa Barentsin ja Jäämeren alueelle.

– Maanteistä ja rautateistä puhutaan varmasti tulevina vuosina ihan eri tavalla kuin nyt, Lotvonen sanoo, mutta toppuuttelee innokkaimpia visionäärejä, jotka ovat rakentamassa raiteita kohti Jäämerta kahta puolen Lappia.

– Rautatietä ei pidä rakentaa hallinnollisiin päätöksiin vaan todelliseen kysyntään perustuen, hän sanoo.

Maakuntajohtaja arvioi, että kaupunkien lisäksi Lapissa pysyvät lämpiminä alueet, joissa on vahvoja matkailu- tai luonnonvarakeskittymiä. Pohjoisinkin Lappi säilyy asutettuna, koska yhteistyö Norjan kanssa lisääntyy.

– Keski- ja Etelä-Lapin maaseudun väestö siirtyy ja keskittyy kuntakeskuksiin, Lotvonen ennustaa ja uskoo, että tulevaisuudessa Lappi monikulttuuristuu.

– Lappi ei ole perinteisesti ollut monikulttuurinen maakunta, mutta pian tarvitsemme muualta tulevia osaajia juuri matkailun, elämystuotannon ja kaivostoiminnan tarpeisiin, Lotvonen sanoo.

Lappset – leikin asiantuntija

Lappset Group Oy on yksi johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista Euroopassa. Viime vuonna yritys teki historiansa parhaan tuloksen: liikevaihto oli 47,6 miljoonaa euroa, liikevoitto 4,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta yli 60 prosenttia tuli viennistä.

Lappset luokittelee itsensä edelleen perheyritykseksi vaikka Antero Ikäheimon vuonna 1970 perustama yhden miehen yritys on paisunut 300:n työntekijän yhtiöksi, joka toimii 40:ssä eri maassa.

Toimitusjohtaja Juha Laakkonen pitää tärkeänä, että yrityksellä on toimintaansa varten määriteltynä selkeitä arvoja, joita se myös kunnioittaa.

– Arvoihimme kuuluu vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Pyrimme olemaan vastuullinen työnantaja ja ylläpitämään positiivista, innovatiivista työympäristöä, Laakkonen sanoo.

Lappsetin henkilöstö on sitoutunutta, vaihtuvuus on pientä. Vuosittain yritys pyrkii jakamaan 15–20 prosenttia tuloksestaan henkilöstölle bonuksina, viime vuonna summa oli 700 000 euroa.

Yrityksellä ei ole aikomuksia muuttaa pois Rovaniemeltä.

– Olemme vahvasti sitoutuneita pohjoiseen sijaintiin, ja esimerkiksi joulupukki on ollut alusta asti meille keskeinen henkilö. Markkinoinnissa ”eksoottinen” lappilainen yritys erottuu massasta, eikä tuota hirvittäviä haasteita saada merkittäviä asiakkaita käymään täällä, Laakkonen luettelee lappilaisuuden hyviä puolia.

Pohjoisen sijainnin etuja on myös raaka-aineen saatavuus.

– Käytämme raaka-aineena Paltamon ja Kuusamon välillä kasvavaa pitkäkasvuista mäntyä, eikä Outokummun terästehdaskaan ole kovin kaukana.

Lappset on laajentanut tuoteskaalaansa lapsista nuoriin, aikuisiin ja senioreihin. Avainsanoja ovat leikki, liikkuminen ja hyvinvointi. Tuotekehitys tapahtuu pääosin Rovaniemellä, mutta keskustelua käydään myös yrityksen eri maiden edustajien kanssa.

Juha Laakkosen mukaan taantuma antaa mahdollisuuden yritysostoihin. Viimeksi Lappset on ostanut yrityksiä vuosina 2000 ja 2007.

– Perheyrityksessä täytyy kuitenkin harkita tarkkaan, että rahaa laitetaan vain kannattaviin ostoihin. Yrityshän on tarkoitus luovuttaa jossakin vaiheessa seuraavalle sukupolvelle.

ADC urakoi ja valmistaa räätälöityjä kairauskoneita

Rovaniemeläinen Arctic Drilling Company aloitti toimintansa vuonna 2004. Yhtiö on kuudessa vuodessa kasvanut 70 henkeä työllistäväksi yritykseksi, jonka liikevaihto on arviolta tänä vuonna noin 12 miljoonaa euroa.

ADC valmistaa teloilla liikkuvia laitteistoja sekä maanpäällistä että -alaista käyttöä varten. Ympäristövaikutukset on otettu suunnittelussa huomioon: useita tonneja painava kone ei jätä kumiteloistaan juuri mitään jälkiä maastoon.

Vaikka Juha Säärelällä ja Timo Kämäräisellä ei ollut yritystä perustaessaan kokemusta kaivos- ja kairausalalta, heillä oli vankkaa konerakentamisen osaamista tierakentamisen puolelta. Tänä vuonna valmistuu ADC:n kymmenes kairauskone. Osa koneista on myyty, loput työskentelevät kairausmiehistöineen Lapin kaivoksilla. Yritys toimii myös kairausalan tarvikkeiden maahantuojana.

Kaivosalalla tuotteiden markkinoinnilla ei ole juurikaan merkitystä, piirit ovat pienet. Tärkeintä on valmistaa luotettavia laitteita, jotka ovat käyttäjä- ja ympäristöystävällisiä.

– Reikien pitää syntyä nopeasti, näytteiden sisällöllä on vaikutusta muun muassa pörssikursseihin. Ja koneet eivät saa seisoa, huollon pitää toimia nopeasti, Säärelä sanoo.

– Kun maine alkoi kiiriä, kysyttiin, voimmeko tehdä lisää koneita ja mehän tehtiin. Räätälöidysti, asiakkaan toiveiden mukaisesti, Timo Kämäräinen lisää.

ADC:n kaikki kairauskoneet työskentelevät tällä hetkellä Lapissa, mutta niitä voidaan käyttää missä tahansa maapallon ääriolosuhteissa.

– Tilauksia olisi jo nyt muualle maailmaan, mutta toistaiseksi kotimaan markkinat ovat vieneet kaiken kapasiteetin, Juha Säärelä sanoo.