Toimiiko suomen veturina tulevaisuudessa ympäristö, markkinavoimat vai politikka? Tähän kysymykseen haettiin ratkaisua Kaksin seminaarissa Suomi ja sen alueet 2030.

Huhtikuun lopussa päättyneessä Kunnallisalan kehittä-missäätiön aluetutkimushankkeessa tutkittiin Suomen toteutunutta ja ennakoitavissa olevaa aluekehitystä.

Tutkimuksen tuloksia esiteltiin ”Tervetuloa Suomi ja sen alueet 2030” -seminaarissa, ja kuultiin suurimpien eduskuntapuolueiden ajatuksia Suomesta noin 20 vuoden kuluttua.

Kaikki puolueet asettivat tavoitteekseen eheän Suomen, jossa yhä enemmän on pyrittävä tunnistamaan kunkin alueen omia vahvuustekijöitä sekä hyödyntämään niitä nykyistä paremmin.

”Hajasijoitus tulee liian kalliiksi”

Kaksin aluetutkimushanke ennakoi, että jo nyt voimakas väestön keskittyminen taajamiin ja keskuksiin jatkuu myös tulevaisuudessa. Vihreiden Ville Niinistön mukaan ihmisten hajasijoitus tulee Suomelle liian kalliiksi eikä se voi jatkua nykyisellään. Tämä herätti laajoja vastakommentteja ja Niinistö joutuikin lieventämään kommenttiaan siten, että hajasijoitus voi jatkua, mutta vain kunkin haja-asutusalueella asuvan omalla kustannuksella: laajaa julkisella rahoituksella tehtyä infrastruktuuria ei enää voida viedä syrjäseuduille.

Keskustan Tapani Töllin mukaan vahvan aluepolitiikan aika ei ole Suomessa ohi. Hän ei kuitenkaan kannattanut erillistä aluepolitiikkaa vaan jokaisen politiikan osaalueeseen sisällytettyä aluepolitiikkaa.

”Valtiolle tiukempi ohjausvalta”

Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän mielestä nykyinen markkinavetoinen kehitys on tullut tiensä päähän. Hän vaatikin tulevaisuuden Suomessa valtiolle yhä tiukempaa ohjausvaltaa ja otetta. Samalla hän korosti myös kuntien roolia ja sen vahvistamista nykyisestään.

Myös SDP:n Kimmo Kiljunen oli osittain samoilla linjoilla.

– Markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Julkisella valalla on tasaava tehtävä, ja me näemme valtion jakopolitiikan investointina inhimilliseen pääomaan, Kiljunen totesi.

Kiljusen tulevaisuuden mallissa tärkeä paikka on vahvoilla kunnilla julkisen palvelun ydintehtävien toteuttajana.

Kokoomuksen Tapani Mäkisen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan yhä vähemmän ja yhä suurempia kuntia. Mäkisen mukaan näin pystytään merkittävästi lisäämään tuottavuutta ja vähentämään byrokratiaa.

Kolme kehityspolkua

Seminaarissa esitellyssä ”Suomi ja alueet 2030” oli kolme skenaariota maamme alueista ja niiden tulevaisuudesta. Skenaarioissa tutkijat esittävät Suomelle kolme vaihtoehtoista kehityspolkua, joissa vetureina ovat ympäristö, markkinat tai politiikka.

– Palveluvaltainen ympäristö-Suomi -skenaariossa Suomi on lähtenyt kansainvälisen kehityksen eturintamassa tekemään ekologisesti kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.

– Markkinoiden ehdoilla onnistuva Suomi -mallissa kehitys on vahvasti markkinavetoista, talouskasvun hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti ja ympäristöongelmat kärjistyvät.

– Kolmannessa, alueellisesti tasapuolista kehitystä hakeva Suomi -skenaariossa taloudellinen hyvinvointi on jakautunut tasapuolisesti. Materialistiset arvot ovat heikentyneet ja kulttuurin monimuotoisuus säilyy.

Tutkimusta kommentoinut kirjailija Kalle Isokallio lisäsi mukaan vielä oman skenaarionsa, jonka mukaan elintaso Suomessa laskee tulevaisuudessa, koska teollisuuden määrä vähenee, väestö ikääntyy ja suomalaisia ylikoulutetaan.

– Synteesinä skenaarioista voisi sanoa, että meillä ei ole rohkeutta luoda riittävän isoja alueellisia keskittymiä, Isokallio totesi.

Hänen mukaansa lääkkeeksi tarvittaisiin taantuvien alueiden hallittua alasajoa, kasvavien alueiden tukemista ja yritystoiminnan tukemista toimialan ei sijaintialueen perusteella.

Seminaarin osallistujakunta sai äänestää kolmen skenaarion todennäköisyydestä ja toivottavuudesta. Halutuin malli oli palveluvaltainen ympäristö Suomi ja ei-toivotuin oli markkinoiden ehdoilla toimiva Suomi.

Osallistujat pääsivät ottamaan kantaa myös siihen, miten toivottavaa ja hyvää Suomen ja sen alueiden kehitys on ollut viime vuosikymmenillä. Lähes 70 prosenttia piti nykyistä suuntausta ei-toivottavana. Äänestyksessä ilmeni myös, että läsnäolijoista suuri osa ajatteli tasapainoisen aluekehityksen ja kansantalouden nopean kasvun olevan toteutettavissa yhtäaikaisesti.