Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan kohisten. Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton laatiman Peruspalveluohjelman (PPO) mukaan tänä vuonna kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kohoaa jo 12,57 miljardiin euroon, ensi vuonna 14,02 miljardiin ja vuonna 2014 lainakanta olisi jo 19,42 miljardia.

Vuosituhannen alussa lainaa kunnilla ja kuntayhtymillä oli 4,03 miljardia euroa. Viidessätoista vuodessa lainakanta olisi siis viisinkertaistumassa. Tästä vuodesta eteenpäin velkaa kertyisi vuosittain 1,5–1,8 miljardia euroa lisää, ja lainakannan kasvu vaihtelisi vuosittain 10–13 prosentin haarukassa.

Hurjia lukuja. Tähänkö kuntien pitää sopeutua, Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen?

– Tällainen velkaantuminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista kuntien kannalta. Korkoriski kasvaisi kohtuuttomaksi. Oletan, että ennuste lähtee siitä, että lainakannan kehitys on tällainen, ellei mitään tehdä.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

– Valtion on tietenkin tunnettava vastuunsa kuntataloudesta, mutta kuntienkin on käytävä investointitarpeensa tarkoin läpi. Toisaalta, onko kuntien taseissa sellaista omaisuutta, jota voitaisiin realisoida, jos velkaantuminen välttämättömien palveluinvestointien takia olisi näin suurta?

Laukkanen sanoo kuuluvansa siihen kuoroon, jonka mukaan kuntien pitäisi pystyä parantamaan tuottavuuskehitystään.

– Kuntasektorin moitteeksi on sanottava, että tuottavuus on parhaiten edistynyt pakon edessä. Tuottavuushypyt eivät näytä onnistuvan, kun kansantaloudella menee hyvin.

Juvalla lainaa on 1 300 euroa asukasta kohden, mikä on alle kuntien keskiarvon.

– Ja siitä lähdemme, että velka ei juuri kasva. On joitakin investointeja, jotka on pakko jaksottaa velalla, mutta valtaosin pystymme mitoittamaan investoinnit poistotasoon.