Kun ne ei ymmärrä
Pääkirjoitus - Antti Mykkänen
Luettu 2162 kertaa
Tutkimuksella on päättäjiin suora ja epäsuora vaikutus. Suora vaikutus näkyy heti. Tutkimus noteerataan tai sitten ei.
Epäsuora vaikutus voi tulla vuosienkin viipeellä. Jotkut tutkimukset ovat jättäneet mielen sopukoihin muistijäljen, joka sitten sopivien impulssien myötä pullahtaa sieltä toimintaohjelmaksi tai osaksi sitä.
Päättäjän yksinkertainen kysymys kuuluu: Auttaako tämä tutkimus ja sen tieto minua, kunnallista, maakunnallista tai valtakunnallista päättäjää tekemään työni paremmin? Joku voi vielä kysyä: Auttaako tämä minua uudelleen valinnassa?
Tutkija puolestaan voi kysyä itseltään: Kuinka syvällisesti omaksun tiedon, jota en ymmärrä? Näin avautuu loppukäyttäjien maailma.
Tutkijan on hyvä saada kaksi tahoa kiinnostuneeksi työstään. Ne ovat tutkimuksen loppukäyttäjät ja media. Jälkimmäinen helpottaa ensimmäistä.
Tämä rohkaiskoon kaikkia tutkijoita selkeään ja ymmärrettävään viestintään. Ollakseen vaikuttava, tutkimuksen on oltava ymmärrettävä – ainakin johtopäätösten ja päättelyketjun. Ilman tätä tutkimuksen ydintieto ei läpäise ohuintakaan asennepanssaria.
Tapa viestiä tutkimuksesta on erittäin tärkeä ja selvästi aliarvioitu osa tutkimusprosessia. Tutkija ajattelee liian usein, että tutkimus puhuu puolestaan. Näin käy vain poikkeustapauksessa ja hyvällä tuurilla.
Helppo neuvo on tiivistää tutkimuksen ydinsanoma kaikille ymmärrettävään muotoon heti alkuun. Ymmärrettävyyden kannalta ihanteellinen tutkijatiimi voisi olla tutkijan ja tutkivan journalistin yhdistelmä.
Oikea ajatus tarvitsee tuekseen oikean ajoituksen. Tässä suhteessa kannattaa olla sitkeä, eikä harmistua, jos tutkimus ei julkaisuhetkellä juuri ketään sykähdyttänyt. Sopiva hetki voi tulla myöhemmin hereillä olevalle. Tässä suhteessa netti on mitä oivallisin. Se on paras ja käytetyin kuntatiedon pankki.
Aina kaikkea ei olekaan tarkoitettu kaikkien ymmärrettäväksi. Tärkeää onkin, että tutkija ymmärtää jo tutkimusta tehdessään kohdejoukkonsa ja rakentaa tajuamisasteen sen mukaiseksi.
Muut kirjoitukset
Ota riski – äänestä Antti Mykkänen
Taantumassa kuntajohtaminen on kestävyyslaji Antti Mykkänen
Parhaat palat Antti Mykkänen
Mitä luulet? Antti Mykkänen
Palvelujen kolme vaihtoehtoa puntarissa Antti Mykkänen
Ulos Euroopasta! Antti Mykkänen
Mitä kansa tahtoo? Antti Mykkänen
Mitä tehdä enemmistöllä? Antti Mykkänen
Kuka kantaa vastuun? Antti Mykkänen
Kuka kantaa vastuun? Antti Mykkänen
Déjà vu ja onnea Arto Antti Mykkänen

Kunnallisalan kehittämissäätiö
Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki toimisto@kaks.fi
kaikki yhteystiedot
palaute
- JUURI NYT: Valtavirtaa ja toisinajattelua - seminaari 2012
25.1.2012 - Maria Guzenina-Richardson: Ei pakkoliitoksia - kuntia voi olla 70 tai 336
25.1.2012 - KAKS jakoi apurahoja ja tutkimustukea 7.12.
8.12.2011 - Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
28.9.2011 - KAKS: Peruspalvelujen järjestäminen maakunnallisesti saa kannatusta – eniten tukea kokoomuslaisilta
21.9.2011 - KAKS: Kuntien pakkoliitokset hyväksyisi reilu kolmannes suomalaisista
20.9.2011 - KAKS: Yli puolet suomalaisista vastustaa oman kunnan liittämistä naapurikuntaan
20.9.2011 - Tutkimus paljastaa: Byrokratia karkottaa apua tarvitsevat köyhät
29.8.2011 - VATT: Kuntarakenne paikkatieto -näkökulmasta
2.8.2011 - Uusi hallitusohjelma
27.6.2011

Déjà vu ja onnea Arto
Pääkirjoitus
23.11.2011
Antti Mykkänen
Kylät on pakko huomioida uudessa kuntalaissa
Puumerkki
23.11.2011
Martti Mäkelä
Maailmankunta
Eipäjoelta
23.11.2011
E.I. Tuskin
Vaalit menivät – köyhät unohtuivat?
Osallistu keskusteluun
23.11.2011






























Kirjoita uusi kommentti