Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä kaikilla peruskoulun päättävillä nuorilla pitäisi olla oikeus opiskelupaikan saamiseen. – Erityisesti tilanteessa, jossa työmarkkinat eivät vedä, on tärkeää, että kaikki pääsevät koulutukseen.

Opetusministeri Henna Virkkusesta suomalainen koulutusjärjestelmä on kahden haasteen edessä: Peruskoulutuksessa maan alueelliset erot kasvavat ja varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on pelko siitä, että koulumatkat venyvät pitkiksi. Toisaalta peruskoulunsa päättävien nuorten tilanne huolestuttaa Virkkusta.

Tällä hetkellä noin 98 prosenttia peruskoulun päättäneistä sijoittuu lukioon tai ammatilliseen koulutukseen tai valmistavaan koulutukseen. Virkkusen mukaan nyt on paneuduttava jäljelle jäävään kahteen prosenttiin. Elokuun alussa ministeri Stefan Wallinille jätettiinkin aiheeseen liittyvä työryhmäesitys moniammatillisen yhteistyön kehittämisestä. – Tässä korostuu kunnan eri viranomaisten yhteistyön osuus. Joka kunnassa on oltava joku, joka ottaa kopin näistä nuorista. On todella paljon kuntia, joissa tämä työ on jo hyvässä mallissa, mutta varsinkin suurissa kaupungeissa tätä toimintamallia ei ole järjestetty yhtä hyvin. Tällöin on vaara, että nämä nuoret syrjäytyvät.

Oikeus toisen asteen koulutukseen

Opetusministerin tavoitteena on myös, että kaikki peruskoulunsa päättävät nuoret saisivat itselleen koulutuspaikan toiselta asteelta. Virkkunen muistuttaa, että nykyhallitus on jo lisännyt ammatilliseen koulutukseen 7 000 aloituspaikkaa. Silti Virkkunen esittää lisäbudjetissa vielä noin tuhatta uutta aloituspaikkaa. – Ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut viime vuosina, ja nyt jo yli puolet peruskoulun päättäneistä hakee ensisijaisesti ammattikoulutukseen. Minusta kaikilla tulee olla oikeus toisen asteen koulutukseen. Opetusministeri puhuu myös niin sanotun Ammattistartti-mallin puolesta. – Monet nuoret tarvitsevat peruskoulun jälkeen lisää ohjausta muun muassa siinä, mille alalle heillä olisi mahdollisuuksia ja mitkä ovat heidän vahvuutensa. Tällaisissa tapauksissa Ammattistartti on hyvä vaihtoehto. Malli on tarkoitettu niille nuorille, joilla ei vielä ole selvää kuvaa siitä, mille alalle hakeutuu. Ammattistartin avulla pääsee näkemään ammatillista puolta ja myöhemmin koulutuksen aikana suoritetut opinnot luetaan hyväksi. Lukion puolella lukiolaisten liiton tekemä kysely osoittaa, että 60 prosenttia lukiolaisista tulee lukioon lähinnä hakemaan lisäaikaa jatko-opintoihin. – Siksi on tärkeää, että lukioissa on riittävästi ohjausta ja nuoret pystyisivät selkiyttämään lukion aikana ajatuksiaan siitä, minne heidän kannattaisi hakea. Siksi tarvittaisiin entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja lukioiden välillä. Virkkusesta on ollut huolestuttavaa lukea EK:n jäsenyrityksilleen tekemää tutkimusta, jonka mukaan viime vuonna EK:n jäsenyrityksistä vain neljä prosenttia teki lukioiden kanssa yhteistyötä. Virkkunen korostaa myös lukioiden oppilaanohjaajien roolia ja valittelee, että koulukohtaiset erot ovat suuria. – Läheskään kaikilla lukioilla ei ole päätoimista oppilaanohjaajaa. On tiedostettu, että kurssimuotoinen lukio vaatii paljon enemmän ohjausta. Kaikille oppilaille ei ole itsestään selvää, minkä verran opintoja kannattaa valita ja mitkä ovat omat resurssit, ja he tarvitsevat ohjausta. – Tämä on myös jokaisen aineenopettajan tehtävä. Aineenopettajat näkevät oppilaissa erilaisia vahvuuksia, ja on tärkeää, että opettajat muistavat kannustaa ja kertoa, minne kannattaa suunnata.

Peruskoulutus lähellä

Henna Virkkunen näkee suomalaisessa koulutuksessa paljon voimavaroja. Hän kehuu suomalaista koulutusjärjestelmää. Kuitenkin alueelliset erot ja asutuksen jatkuva keskittyminen kasvukeskuksiin tuovat tälle järjestelmälle uusia haastetta. Tulevaisuudessa lasten määrä laskee hyvin voimakkaasti monissa Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa, ja ne joutuvat miettimään, miten perusopetus järjestetään laadukkaasti ilman, että koulumatkat venyvät kohtuuttoman pitkäksi. Virkkunen muistuttaa, että kuntaliitostenkin jälkeen Suomessa on noin 40 sellaista kuntaa, jossa lapsia syntyy vuosittain alle 15. – On tärkeää, että laadukas perusopetus pystytään järjestämään jatkossakin joka puolella Suomea, mahdollisimman lähellä oppilaita, Virkkunen painottaa.

Etäkoulustako ratkaisu?

Monissa kunnissa juuri kouluverkosto on joutunut taloustaantumassa säästökohteiden listalle. Vielä 1990-luvulla peruskouluja oli yli 5 000, nyt lakkautusten jälkeen määrä on noin 3 500. – Nyt meillä alkaakin olla hyvin harvaan asuttuja, suuria kuntia, joissa koulumatkojen pituus on vähitellen ongelma. Esimerkiksi Pudasjärvellä suunnitellaan parhaillaan, miten koulumatkoja voitaisiin jatkossa hyödyntää koulunkäyntiin ja opetukseen. – Etätyöskentely on monelle aikuiselle arkipäivää. Työmatkat käytetään hyödyksi ja monet työnantajat lukevat junamatkat osaksi työpäivää. Myös koulutuksen järjestäjät joutuvat miettimään tällaisia tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia harvaanasutuilla alueilla. Virkkunen myöntää, että etäopiskelua ei voida käyttää peruskoulussa kaikkein pienimmille, mutta jo hivenen isommille koululaisille se on mahdollista. – Esimerkiksi harvinaisempien kielten opiskelussa etäopetusta hyödynnetään jo nykyään. Virkkunen muistuttaa samalla, että Paras-selonteossa on jo kiinnitetty paljon huomiota sosiaali- ja terveydenalan palveluihin harvaanasutuilla alueilla. – Toivoisin, että samassa yhteydessä keskusteltaisiin enemmän myös opetuksesta, koska perusopetus on kaikkien kuntien peruspalveluita. Perusopetuksen pitää jatkossakin olla lähipalvelua, koska lapset käyttävät sitä päivittäin.

Ryhmäkoot pienemmiksi

Hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen laadunparannukseen on tälle vuodelle varattu noin 40 miljoonaa ja ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa. Tämä summa sisälsi tänä vuonna ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahan, joka annettiin kunnille valtionosuuksissa. Toukokuussa opetusministeriö järjesti yhdessä Kuntaliiton kanssa kyselyn, miten nämä rahat oli käytetty. – Iloinen yllätys oli, että noin 85 prosenttia kunnista oli käyttänyt rahan tähän tarkoitukseen. Ensi vuonna rahaa suunnataan edelleen ryhmäkokojen pienentämiseen ja jakotunteihin. Lisäksi sitä käytetään erityisopetuksen tukemiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. – Tärkeä osa perusopetuksen laatua on, että opettajat pystyvät päivittämään osaamisensa laatua kaikissa kunnissa. Kuntiin ollaan myös laatimassa erityisiä opetuksen laatukriteereitä. Niistä on tarkoitus luoda kunnan opetusalan toimijoille työkalu, jolla he voivat koko maassa yhtenäisesti arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. – Pidän silti perusteltuna, että kunnilla on jatkossakin koulutuksen järjestämisvastuu ja päätösvalta sen toteuttamistavoista, sillä olosuhteet eri puolilla Suomea vaativat eri kunnissa erilaisia sovellutuksia. – Lisäksi tarvitaan yhteisiä suosituksia. Jatkossakin vanhempien on saatava luottaa siihen, että jokaisen kunnan jokaisessa koulussa saa laadukasta opetusta.

Opintoihin aiemmin

Alkuvuodesta puhuttiin paljon työurien pidentämisestä. – Kun suuret ikäluokat eläköityvät muutaman vuoden kuluttua, on työuria pidennettävä molemmista päistä. Suomessa korkeakouluopintoihin päästään kansainvälisesti vertaillen melko myöhään, noin 21-vuotiaina ja maistereiksi valmistuvista alle puolet on alle 28-vuotiaita. – Tällä hetkellä haetaan keinoja siihen, miten saadaan toiselta asteelta opintonsa päättävät nykyistä nopeammin korkeakouluihin. Opiskelupaikan löytyminen vaatii yleensä noin kolme vuotta, mikä on liian pitkä aika, Virkkunen painottaa. Opetusministeriön tarkoitus onkin löytää vuoden loppuun mennessä korkeakoulujen kanssa esitykset siitä, miten opiskeluvalintoja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa uudistetaan.