Kuntajohtamisen yhteistyökyky ontuu

Suomen kulttuurin muutos – seminaarivideot

10.maaliskuuta 2010

Mia Heiskanen | Luettu 818 kertaa

Kuntajohtamisen kolme tärkeintä kehittämiskohdetta ovat johtamisen ja päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus, varautuminen äkillisiin muutoksiin sekä työnjako virkamiesjohdon ja poliittisen ohjauksen välillä. Tämä käy ilmi Aspectum Oy:n KAKS:lle tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 valtuutettua ja kuntajohtajaa toukokuussa 2009.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kuntien johtamisen tilaa keväällä 2009 ja tutkimustuloksia verrattiin soveltuvin osin kevään 2005 vastaavaan tutkimukseen. Nyt toteutetussa tutkimuksessa olivat aiemmasta poiketen vastaajina mukana myös kunnanvaltuutetut. Edelliseen tutkimukseen vertailukelpoinen yleisarvosana 7,66 (valtuutetut eivät mukana) osoitti, että kuntajohtamista kohtaan ollaan entistä kriittisempiä ja pääosan johtamisen osa-alueista arvioidaan heikentyneen. Aiempaa tutkimusta parempia arvosanoja saivat tosiasiatiedon käytettävyys päätöksenteossa, palvelustrategian ajantasaisuus sekä selviytyminen kiristyneestä kuntataloudesta.

Kaikkien vastaajien mielestä kuntajohtamisen vahvuudet Suomessa ovat kuntien selkeästi määritelty visio ja strategia sekä tosiasiatieto päätöksenteon pohjana. Tutkimustulosten mukaan kunnan toiminnan kehittämisen painopistealueet ovat kyselyyn vastanneille hyvin selvillä ja myös kuntien toimintaan kohdistuvat muutosvoimat ja riskit on kunnissa tunnistettu.

Muutosvalmius huonolla tasolla

Kriittisenä kehittämiskohteena kuntien johtamisessa pidetään varautumista nopeisiin ja äkillisiin muutoksiin. Myös työnjako virkamiesjohdon ja poliittisen ohjauksen välillä tunnistetaan keskeiseksi kuntajohtamisen kehittämiskohteeksi. Kaikkein merkittävin tekijä yleisarvosanan kannalta oli johtamisen ja päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus, jonka ei koettu olevan riittävällä tasolla.

Tutkimustulosten mukaan kunnan johtaminen on myös sisäänpäinkääntynyttä, mikä on tulkittavissa siten, että kunnissa koetaan tärkeämmäksi tekemisen tapa kuin se mitä saadaan aikaan. Tärkeimmiksi yksittäisiksi asioiksi koetaan päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus sekä työnjako poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohdon välillä. Vastaavasti elinkeinorakenne, kunnan palvelustrategia ja imago koetaan vastaajien keskuudessa vähemmän tärkeiksi. Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa elinkeinorakenne ja imagon houkuttelevuus olivat muita kuntia paremmalla tolalla.

Avoimuus puuttuu

Tutkimustulosten mukaan myös yhteistyökyvyssä on parantamisen varaa. Vastaajien mielestä vähiten tärkeimpiä johtamisen osa-alueita kunnissa ovat yhteistyön tuloksellisuus naapurikuntien sekä valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa. Vastaajien mielestä kunnan strategia ei myöskään ohjaa yhteistyötä kunnan sisällä, eikä yhteistyö kunnan ja kunnassa toimivien sidosryhmien välillä ole avointa ja tehokasta. Pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa yhteistyön tuloksellisuus naapurikuntien kanssa ja selviytyminen kiristyneestä kuntataloudesta koettiin keskimääräistä paremmaksi.

Yhteenveto vastauksista

Yhdistettäessä vastaajien taustatekijät, myönteisimmin kunnan johtamisen tilan näki kunnalla töissä oleva, yli 50-vuotias, vähintään toisen kauden valtuutettu alle 6 000 asukkaan kunnasta (Pohjanmaalta). Kriittisin vastaaja puolestaan oli alle 30-vuotias, työtön, ensimmäisen kauden valtuutettu (Kymenlaaksosta). Valtuutetut ja kuntajohtajat antoivat yleisarvosanaksi kunnan johtamisesta 7,29. Myönteisimpiä olivat kuntajohtajat (8,04) ja kriittisimpiä valtuutetut (7,16). Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien arviot asettuivat edellisten välimaastoon arvosanalla 7,55.

Alueellisesti kunnan johtamiseen tyytyväisimmät vastaajat löytyivät Pohjanmaalta (7,60), Kainuusta (7,49) ja Etelä-Karjalasta (7,47). Huonoimpana tilanne nähtiin Kymenlaaksossa (6,78), Itä-Uudellamaalla (7,00), Päijät-Hämeessä (7,06) sekä Uudellamaalla (7,07).
Vastaajien mielestä tärkeimpiä lähtökohtia kunnan johtamisen kehittämiseen ovat kunnan koosta ja vastaajan asemasta riippumatta kunnan toimintaympäristön ja muutosten hallinta, kuntatalouden kiristyminen sekä sosiaali- ja terveysalan kasvava palvelutarve.

Lisätietoa tutkimuksesta osoitteessa kaks.fi

Mitä mieltä, professori Aimo Ryynänen?

Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen ei ole yllättynyt siitä, että kriittisyys kuntajohtamista kohtaan on tutkimustulosten mukaan kasvanut. Hänen mielestään on selvää, että jatkuvasti niukkenevat voimavarat kunnissa lisäävät tyytymättömyyttä, vaikka se ei välttämättä suoraan kerrokaan kuntajohtamisen laadusta.

– On aiheellista pohtia, miten tutkimukseen vastanneet ovat mieltäneet termin ”kuntajohtaminen”. Vastaajat ovat mahdollisesti kohdentaneet arvionsa virkajohtoon, vaikka kuntajohtamisesta vastaavat myös kunnan johtavat luottamushenkilöt ja tutkimuksen vastaajina toimineet yksittäiset valtuutetutkin, Ryynänen arvelee.

Hän näkee tutkimustuloksissa myös positiivisia piirteitä, jotka voidaan tulkita kuntajohtamisen laadun kehittymisenä. Vuoden 2005 tutkimukseen verrattuna nyt toteutetussa tutkimuksessa annettiin parempia arvosanoja tosiasiatiedon käytettävyydelle päätöksenteossa, palvelustrategian ajantasaisuudelle ja selviytymiselle kiristyneestä kuntataloudesta. Ne ovat Ryynäsen mukaan kuntajohtamisen ydinasioita ja kertovat siitä, että kuntalaisten kannalta keskeisiä asiakokonaisuuksia on hoidettu taidolla.

Positiivinen yllätys hänen mielestään oli asiantuntemuksen ja tosiasiatiedon tärkeyden nouseminen vahvasti esille.

– Ne ovat suomalaisen kuntajohtamisen vahvuuksia niin virka- kuin luottamushenkilöjohtamisessa ja samalla suuri haaste kuntajohdon koulutuksen ja tiedon ajan tasalla pitämisen suhteen.

Tämä vahvistaa Ryynäsen mukaan käsitystä siitä, että tulevaisuudessa kunnissa tarvitaan entistä enemmän virka- ja luottamushenkilöjohtajia, jotka tukevat näkemyksensä ja päätöksensä asiaosaamiseen.

– Tässäkin tutkimuksessa nousi jälleen pintaan tarve kehittää työnjakoa kunnan virkajohdon ja poliittisen ohjauksen välillä, Ryynänen huomauttaa.

Hän toivookin, että valtiovarainministeriön viime keväänä julkistama selvityshenkilöraportti (Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja vastuu) onnistuisi poistamaan tämän tärkeäksi koetun osa-alueen ongelmia.

Aimo Ryynänen toimii Orimattilan kunnanvaltuutettuna