5.helmikuuta 2012

Saari valtameren keskellä

Puumerkki - Riina Katajavuori
Luettu 1243 kertaa

Share this

Olemme matkalla maailman ääriin.

Reissu on ollut pitkä, ja nyt koittaa jännittävin osuus. Astumme 12-paikkaiseen alukseen, joka vie meidät Iso-Britannian syrjäisimmälle asutulle saarelle, Fair Islelle. Laivamatka kestää kaksi ja puoli tuntia. Pyydän kipparilta matkapahoinvointipillerit itselleni ja pojilleni.

Yksi neljästä miehistön jäsenestä saapuu rahastamaan. 3,40 puntaa aikuiselta, 20 penceä per lapsi.

– Halpa hinta seikkailusta! sanon.

– Tietysti, virnistää mies ja ojentaa matkaliput, joissa lukee aluksen nimi: Good Shepherd IV.

Iloisen hymyn takana piilee vakavampiakin ilmeitä.

Tuttavamme Ian on töissä tällä aluksella, joka seilaa Fair Islen ja Shetlannin pääsaaren väliä kolmesti viikossa, vuoropäivinä kahdeksanpaikkaisen pienkoneen kanssa. Joskus puuskat, myrsky tai sumu estävät liikennöinnin. Silloin ollaan motissa.

Laivamatka voisi maksaa enemmän, Ianin vaimo Lise myöntää.

– Kaikki Shetlannin saarten laivayhteydet ovat samanhintaisia, vaikka meidän matkamme on pisin, 39 kilometriä Shetlannin pääsaaren eteläkärjestä. Bressayn saari on kivenheiton päässä pääkaupunki Lerwickistä, mutta sinne liikennöi iso lautta useasti viikossa, samaan hintaan.

Shetlannissa on 23 000 asukasta, joista 4 000 työskentelee kunnan palveluksessa. Niin myös Lise ja Ian. Lise opettaa viulun- ja pianonsoittoa saaren pikkukoulussa. Syksyllä kunta lakkaa subventoimasta lasten soittotunteja.

Good Shepherd IV -aluksella kävi kaksi väliportaan esimiestä tarkastuskäynnillä. Iania jurppii: siinä missä hänen tulee pukeutua töihin valkoiseen kauluspaitaan ja laivastonsiniseen merimiesjumpperiin, kunnan esimiehet esiintyivät rentoina omissa vaatteissaan.

Myöhemmin esimiehet poikkeavat taloon. Sipsien, irlantilaisen siiderin ja shetlantilaisen oluen äärellä turistaan leppoisasti. Rivien välissä kuitenkin piilee tiukkaa paikallispolitiikkaa.

Lise ja Ian selittävät miehille, että huonot, harvat ja haavoittuvaiset kulkuyhteydet aiheuttavat ongelmia niin yläkoululaisten koulukuljetuksissa pääsaarelle, poikkeustilanteissa (hautajaiset tai häät) kuin liikuntaesteisten kohdallakin. Tarvittaisiin isompi alus.

Ehkä emme sittenkään ole tulleet maailman laidalle. Fair Islen itäpuolella on Pohjanmeri, länsipuolella Atlantti. Saarelaisten näkökulmasta Fair Isle ei ole kaukana kaikesta, vaan kaiken keskipisteessä. Kun katson kaikkialla ympärilläni siintävää valtamerta, olen samaa mieltä.

Muut kirjoitukset

Ottakaamme esimerkkiä Euroopasta europarlaamentikko Lasse Lehtinen
Vaivaistalo vai nykyajan suurperhe – vanhustenhoidon akuutteja haasteita Sirpa Kähkönen
Kansalaisetko tasa-arvoisia? Kirjailija Heikki Turunen
Kirjailijan tontti Pirjo Hassinen
Kunnan oma leffateatteri Riikka Ala-Harja
Pitäjästä kappeliksi ja takaisin Kaari Utrio
Sivistyskunta Katri Tapola
Idealismia ja kaurapuuroa, kiitos kirjailija Riikka Pulkkinen
Koulun tuolle puolen? Riku Korhonen
Kylät on pakko huomioida uudessa kuntalaissa Martti Mäkelä

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Kuva CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.