Mikä takaa, että kuntaliitos synnyttää aidosti uuden kunnan? Entä kuuluuko kuntalaisen ääni liitoksen valmistelussa tai uudessa kunnassa? Tyydymmekö hallinnollisiin kuntaliitoksiin, joissa pääpaino on suuruuden ekonomiassa?

Kesäkuussa Kaksin Polemia-sarjassa julkistettu keskustelunavaus Uusi kunta vai kuntaliitos – kuntalaisen itsehallinto haastaa kuntaväen perusteelliseen pohdintaan kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta.

Päijät-Hämeen liitosta Pirkanmaan maakuntajohtajaksi siirtyvä Esa Halme ja projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi kysyvät yli 80-sivuisessa keskustelualoitteessaan vaikeita, mutta tarpeellisia kysymyksiä Paras-hankkeen ympäriltä. Halme ja Kuukasjärvi tarjoavat teoksessaan vaihtoehtoisen lähestymistavan nykyisenlaisille kuntaliitoksille, joissa pienemmät liitoskunnat saavat usein yhdistymisen jälkeen huomata palveluiden karsinnan käynnistyvän kovalla kädellä uuden kunnan periferiasta. Hallinnon valmistelemassa liitoksessa kansalaisten osallisuus on ollut käytännössä olematonta.

– Olemme nähneet viimeaikaiset monikuntaliitokset, joissa kuntalaisille on luvattu kaunista ja hyvää, mutta liitospäätöksen jälkeen seuraava päätös onkin saattanut olla pienen liitoskumppanin lukion lakkauttaminen, Lauri Kuukasjärvi muistuttaa.

Salon, Kouvolan ja Hämeenlinnan kaupunkien ympärille syntyneet monikuntaliitokset nostetaan mielellään todisteiksi kuntauudistuksen onnistumisesta. Jos kunta-alan vaikuttajat pystyvätkin perustelemaan tyhjäksi jääneiden kunnantalojen idean, erilaiset tilaaja-tuottaja-mallit ja uudet hallinto-organisaatiot useine kovapalkkaisine muutosjohtajineen, kuntalaisten hämmennys näyttää Esa Halmeen mukaan olevan median palstoilla sitäkin suurempaa.

– Jos kuntaliitoksen valmistelijat eivät ole onnistuneet tuottamaan kuntalaisilleen ensimmäistäkään viestiä palveluiden parantumisesta tai lupaavammasta tulevaisuudesta, se kertonee vähintäänkin uudistuksen tiedottamisen epäonnistuneen.

Lähidemokratia ja kuntalaisten ääni unohdettu

Halmeen ja Kuukasjärven mukaan nykyisissä kuntaliitoksissa kompastutaan useimmiten kunnallisen itsehallinnon käsitteeseen. Kuntavaikuttajien näkökulmasta itsehallinto on kunnallishallinnon itsehallintoa.

– Mutta kuntalaki painottaa itsehallinnon olevan kuntalaisten itsehallintoa. Ellemme onnistu saamaan kansalaisia mukaan uusien kuntien valmisteluun, kuntaliitoksilta putoaa henkinen pohja pois, Halme väittää.

Esa Halmeen ja Lauri Kuukasjärven mielestä perinteisten kuntaliitosten tie on kuljettu loppuun.

– Kysymys ei enää ole kuntien liittymisestä yhteen tai pienten kuntien liittämisestä suureen kuntaan, vaan uuden kunnan luomisesta täysin uudelta perustalta. Uudella kunnalla tulee olla yhteinen tarina.

Lisäksi uuden kunnan tulee järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut korkealaatuisina lähipalveluina.

– Ellei kuntaliitos pysty vahvistamaan palveluita ja lähidemokratiaa, mihin kuntalaiset liitosta tarvitsevat, Halme kysyy.

Lauri Kuukasjärvi pahoittelee, että viimeaikaisissa kuntaliitoksissa on askarreltu lähes kaiken muun parissa, mutta lähidemokratia on jäänyt taka-alalle. Pienemmille liitoskumppaneille luvataan silmänlumeeksi erilaisia aluelautakuntia tai neuvottelukuntia, mutta niiden vaikutusmahdollisuudet ovat kyseenalaisia ja budjetit käytännössä olemattomia.

Turvallinen eilinen ja pelottava huominen

Kirjassaan Halme ja Kuukasjärvi ovat nostaneet ”testauskohteeksi” Päijät-Hämeen Uusi Kunta -hankkeen, josta he visioivat uudenlaista Vellamon kuntaa vahvistetun lähidemokratian ja lähipalveluiden tuella. Halmeen ja Kuukasjärven visioima Vellamo tunnistaa myös maaseutualueiden vahvuudet.

Halme ja Kuukasjärvi ravistelevat kuntapäättäjiä pohtimaan kuntaliitosta muidenkin kuin kunnan työntekijöiden ja päättäjien näkökulmasta. Ovatko alueen yrittäjät, nuoriso ja vanhukset mukana luomassa yhteistä tarinaa? Kuinka elinkeinoelämä pääsee tuomaan osaamisensa yhteiseen pöytään kirjoitettaessa yhteistä tarinaa?

– Jos peruutuspeilistä näkyy tuttu ja turvallinen eilinen, mutta etulasista katsottaessa edessä on uhkakuvien täyttämä huominen, kukapa liitoksen puolesta liputtaisikaan, Halme toteaa.

Esa Halme, Lauri Kuukasjärvi: Uusi kunta vai kuntaliitos – kuntalaisen itsehallinto
Polemia-sarjan julkaisu 76, Kunnallisalan kehittämissäätiö
Lisää tietoa: www.kaks.fi