Kunnallisalan kehittämissäätiö teki keväällä kuntien talousjohtajille suunnatun kyselyn kuntasektorien säästö- ja tulonlisäystoimista. Toiminnallisen sopeuttamisen lisäksi monessa kunnassa harkitaan tuloveroprosentin ja kiinteistöveron korotusta.

Nurmijärven talousjohtaja Tuula Valtonen kuvailee kunnan tilannetta vakavaksi. Kuluva vuosi on edellyttänyt vyön kiristämistä ja lisää on luvassa. Kevään mittaan valtuustoseminaareissa hahmoteltu ensi vuoden budjettikehys osoittaa kulujen kasvavan yhdessä kunnan väkiluvun kanssa. Samalla on kuitenkin haettava aktiivisesti uusia säästökohteita verotulojen ehtyessä.

– Noin 85 prosenttia kunnan menoista kohdistuu sivistystoimeen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Suurimmat resurssit on ohjattava sinne, Valtonen priorisoi.

Ensi ja tulevien vuosien suunnittelussa on keskityttävä rakenteisiin, toimintatapoihin ja prosessien toimivuuteen. Tämä tarkoittaa palvelutuotannon tarkkaa arviointia, minkä vaikutukset eivät valitettavasti näy välittömästi.

– Taloussuunnitelman laadinta on meneillään lautakunnissa, joten mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, Valtonen muistuttaa.

Jo aikaisemminkin käytössä ollutta luvanvaraista menettelyä jatketaan rekrytoinneissa. Hankinnoista ja investoinneista toteutetaan vain kaikkein välttämättömimmät – niitä kuitenkaan totaalisesti jäädyttämättä.

Nurmijärven tiukka säästökuuri ei pysäytä kunnan velkaantumista, mutta pitää sen toivottavasti kohtuullisella tasolla. Jokaista asukasta kohti olevan velan määrän uskotaan nousevan seuraavan kolmen vuoden aikana 2 000 eurosta noin 2 500 euroon.

Tulopuolella Nurmijärvellä on tehty tulevalle vuodelle vaihtoehtoisia laskelmia myös tuloveroprosentin ja kiinteistöveron nostamiseksi.

– Tuloverossa olemme tällä hetkellä valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Tulevana syksynä nähdään kuitenkin todennäköisesti paljon veroprosenttien korotuksia. Kiinteistöveromme on vielä suhteellisen kilpailukykyinen, Valtonen sanoo.

Sopeuttamista Janakkalan malliin

Janakkala on tasaista vauhtia kehittyvä kunta, joka oli vuoden 2003 lopulla lähes kokonaan velaton. Suurien investointikulujen vuoksi velkataakka on kuitenkin ollut viime vuosina kasvamaan päin. Maailmantalouden heilahtelut eivät luonnollisesti helpota tilannetta.

– Tänä vuonna Janakkalan yhteisöveron tuotto on pudonnut noin puoleen. Virkamiestasolla tilanteeseen havahduttiin jo vuoden alussa, jolloin esitettiin uusien virkojen ja toimintojen jäädyttämistä. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, joten olemme joutuneet tyytymään kosmeettisiin sopeuttamistoimiin. Niillä on karsittu noin kolmasosa alkuperäisen esityksen kuluista, Janakkalan kunnan talousjohtaja Heikki Horila kertoo.

Ensi vuoden osalta valmistautuminen on jo täydessä käynnissä. Tehtyjen kyselyiden perusteella on kartoitettu mahdollisia keinoja kulujen karsimiseksi. Henkilöstö voi nukkua yönsä rauhassa, sillä kunta ei ole aikeissa lähteä lomautusten tai irtisanomisten tielle.

– Yksityisellä sektorilla kysyntä vähenee laskusuhdanteen aikana. Kuntapuolella käy juuri päinvastoin. Siksi henkilöstöstä halutaan pitää kiinni, Horila perustelee.

Nurmijärven tapaan Janakkalassa varaudutaan tulo- ja kiinteistöveron korotuksiin. Tuloveroon on luvassa ensi vuonna puolen prosenttiyksikön nousu. Kiinteistöveron ei uskota kipuavan uudelle ylärajalle asti. Kuntien taloustilanne kaipaa poliittista uskallusta.

Valtion budjetti jättää likaisen työn kuntien harteille. Tätä menoa tuloveroprosentit nousevat reilusti seuraavan viiden vuoden aikana, Horila enteilee.

Samaan aikaan hän kuitenkin muistuttaa kuntia sisäisesti tehtävän työn tärkeydestä.

– Kunnissa on opittava käymään läpi palvelurakenteita ja -prosesseja. Tällainen virtaviivaistaminen vie oman aikansa, mutta se ei välttämättä edes näy kuntalaisten suuntaan.

Lue tästä miten ja kenen vöitä talousjohtajat kiristäisivät.