– Miten meni Eipäjoella kesä? Oliko jotain erityisiä tapahtumia?

– Eipä täällä ihmeitä tapahdu. Ja tuskin tuo kesäkään niin merkillinen oli. Mutta syksy alkaa lupaavasti.

– Eikö se ole haikeaa nyt kun märkä ja pimeä painavat päälle?

– Syksy on täällä parasta aikaa. Tuolla Murheenlaaksossa käyn usein kävelemässä. Samalla suunnitellaan syksyn tapahtumia sinne.

– Murheenlaaksossa? Mikä paikka se on? En ole koskaan kuullut.

– Eipä ihme. Konsultin neuvot kuulostavatkin aina siltä, että Murheenlaakso on aivan vieras paikka.

– Sellainen paikka pitää sulkea ja kieltää heti, jos sillä semmoinen nimi on. Eihän semmoista voi nykyaikana olla olemassa. Eikä sellaista nimeä saa olla, joka ei ole nykyaikaa. Sulkekaa Murheenlaakso, raivatkaa se aluekin kokonaan pois ja rakentakaa tilalle uusi asuinalue. Sen nimeksi sopii Ilonkukkula. Eikö kuulosta hienolta? Siitä tulee valtaisa menestys.

– Eipä siellä Murheenlaaksossa paljoa väkeä nykyään näekään, täytyy sanoa. Tuntuu jäävän jotenkin sivuun tai unohduksiin koko paikka.

– On syytäkin. Puistattaa oikein tuollainen paikka, joka ei ole tätä aikaa. Kaikki sellainen pitää hävittää ja Murheenlaaksoon meno kieltää ehdottomasti suuren rangaistuksen uhalla. Ei sellaisesta paikasta saa puhuakaan. Ei mitään sellaista ole olemassakaan, ettekö te sitä tiedä?

– Täällä tuo näyttää kuitenkin olevan. Ja vanha paikka se kyllä on kuin mikä. Semmoinen merkillinen tunnelmakin siellä on. Ennen siellä kävi ihmisiä paljon, oli suuriakin tapahtumia. Minäkin muistan kun vanhat ihmiset vielä puhui että vaellamme Murheenlaaksossa. Siellä oli kai hyvinkin pitkiä reittejä ja vaelluksia.

– Noin hölmöä en ole koskaan kuullut.

– Ja väittävät itse asiassa, että koko tämän seudun asutus olisi sieltä alkanut. Että siellä olisi se ihmisen vanhin ja alkuperäisin paikka näillä main. Mutta nyt on meno kyllä hiljentynyt.

– Sepä hyvä.

– Niin on. Vaikka hiljaista väkeä siellä kuulemma aina on asunut. Ja niin on nytkin. Kun sinne menee vaeltamaan niin ensin ajattelee, että eihän täällä ole ketään. Mutta sitten huomaa, että kyllä sinne vain kulkijoita tulee. Syksyn hiljaisia tapahtumia me sinne nyt suunnittelemmekin. Ajat ovat sen verran kovat nyt, että tosiasioita ei ole varaa unohtaa.

Syksyisen virran partaalla
kunnansihteeri Tuskin

Muut kirjoitukset

Ennakkoluuloja Eipäjoella E.I. Tuskin
Eipäjoki nousuun E.I. Tuskin
Eipä ole keinoja E.I.Tuskin
Kovia palkkavaatimuksia E.I. Tuskin
Konkreettisia ratkaisuja vastaan E.I. Tuskin
Verot verta tuo E.I. Tuskin
Lisää kuluja ja byrokratiaa! E.I. Tuskin
Muutosvastarinta leviää E. I. Tuskin
Eipäkartanon mallia E. I. Tuskin
Maailmankunta E.I. Tuskin