KAKSin aluetutkimuksen väliaikatulokset osoittavat, että Suomen keskittyminen jatkuu edelleen. Suomen aluerakenne on muuttunut yhä kaksijakoisemmaksi: taajamien ulkopuolisten alueiden asutus harvenee väestön keskittyessä kaupunkeihin. Mikäli kehitys jatkuu entisellään, koko maan asuttu alue pienenee ja väestöntiheys kasvaa myös tulevaisuudessa.

Asutus keskittyy lähinnä suurimpiin kasvukeskuksiin, jotka yleensä ovat samalla myös yliopistokaupunkeja.

Tutkimuksessa tehdyn aluetalousanalyysin mukaan edellislaman jälkeinen talouskasvu oli nopeaa ja alueelliset kasvuerot lisääntyivät. Taloudellisen kasvun hidastuessa tällä vuosikymmenellä myös kasvuerot ovat pienentyneet. Talouskasvua on ollut kaikissa maakunnissa, mutta koko maan talouskasvusta neljä maakuntaa on aikaansaanut suurimman osan (noin kaksi kolmasosaa). Nämä maakunnat ovat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Vaikka kasvua on tapahtunut kaikkialla, niin se on ollut epätasaisesti jakautunutta, jolloin alueelliset erot ovat jatkuvasti syventyneet – tosin 2000-luvulla lievästi hidastuen. Kuitenkin taloudellinen aktiviteetti jatkaa keskittymistään harvoille alueille ja harvoihin keskuksiin, mitkä luonnollisesti heijastuvat työllisyys- ja väestökehityksiin. Kehitys näkyy myös työllisyys- ja tulokehityksissä.

Pääosa talouskasvusta on syntynyt kokonaistuottavuuden kasvusta. Vain harvoissa maakunnissa talouskasvua on saatu aikaan tuotantopanoksia lisäämällä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että koko maassa kokonaistuottavuuden kehitys on hidastunut 2000-luvulla.

Alueista halutaan pitää huolta

Aluekehityshankkeeseen kuulunut kysely osoittaa, että asutuksen keskittymisen uskotaan jatkuvan. Merkittävänä keskittävänä tekijänä pidetään työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista keskuksiin.

Keskittymistä kannattavia ja vastustavia oli kyselyssä suurin piirtein yhtä paljon. Kehitystä vastustettiin, koska sitä pidetään luonnonvarojen ja vanhan infrastruktuurin tuhlauksena. Lisäksi liian tiiviin asumisen uskotaan huonontavan elämisen laatua. Toisaalta keskittymistä puolustettiin kehityksen kustannustehokkuuden ja ekologisen kestävyyden vahvistumisella.

Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetutkimusohjelmaa toteuttavat Oulun yliopiston Kajaanin Lönnrot-instituutti yhdessä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa ja se valmistuu helmikuussa 2010.

Tutkimuksesta vastaa erikoistutkija Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskuksesta.

Lisätietoja kaks.fi