5.helmikuuta 2012
Taantumassa kuntajohtaminen on kestävyyslaji
Pääkirjoitus - Antti Mykkänen
Luettu 15310 kertaa - 1 kommentti
Seitsemän ja plus. Se on arvosana kuntajohtamisesta. Tällä numerolla jäädään selvästi alle suomalaisen johtamisen kahdeksan keskiarvosta. Valtuutetut ja kuntajohtajat itse arvioivat johtamisen heikentyneen viime vuosina.
Sama joukko katsoo, että tärkeimpiä asioita ovat johtamisen ja päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus, varautuminen äkillisiin muutoksiin sekä työnjako virkamiesjohdon ja poliittisen ohjauksen välillä.
Tärkeimmät lähtökohdat kunnan johtamisessa puolestaan ovat toimintaympäristön ja sen muutosten hallinta, kuntatalouden kiristyminen sekä sosiaali- ja terveysalan kasvava palvelutarve.
Kuntajohtamisessa on sovitettava yhteen lainsäädännön velvoitteet, kuntalaisten toiveet ja rajalliset voimavarat. Olisi helppoa ajatella, että asettamalla tehtävät tärkeysjärjestykseen, asia hoituisi kohtuudella. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.
Taantuman taltuttamiseksi puolet kansalaisista ja kaksi kolmesta valtuutetusta korottaisi veroja. Säästöjäkään ei torjuta. Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis säästöihin, mutta käytännössä vain kulttuurista, viherrakentamisesta ja yritystuista. Niistä taas ei säästöjä heru.
Kuntapalvelujen laatu pitäisi säilyttää. Palkkoihin ja työaikoihin ei saisi koskea. Karsia ei saisi oikein mistään. Tätä mieltä on kansan enemmistö ja suuri osa valtuutetuista.
Tuoreimman Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksen mukaan kuntia ei voi taantumassa johtaa kuin veroja korottamalla ja investointeja lykkäämällä. Nämä eivät yksin riitä ratkaisuksi.
Kuntien on johtamisessaan käytävä käsiksi koko kunnan toiminnan repertuaariin. Painopiste on kiinnitettävä ensiksi sinne, missä menot ovat suurimmat. Samalla kannattaa luoda nykyistä suurempia palvelujen järjestämisvastuualueita. Palveluremontti on avainsana.
Vastuu on valtuutetuilla. Muille sitä ei voi siirtää.
Muut kirjoitukset
Ota riski – äänestä Antti Mykkänen Parhaat palat Antti Mykkänen Mitä luulet? Antti Mykkänen Kun ne ei ymmärrä Antti Mykkänen Palvelujen kolme vaihtoehtoa puntarissa Antti Mykkänen Ulos Euroopasta! Antti Mykkänen Mitä kansa tahtoo? Antti Mykkänen Mitä tehdä enemmistöllä? Antti Mykkänen Kuka kantaa vastuun? Antti Mykkänen Kuka kantaa vastuun? Antti Mykkänen Déjà vu ja onnea Arto Antti Mykkänen
Kunnallisalan kehittämissäätiö
Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki toimisto@kaks.fi
kaikki yhteystiedot
palaute
- JUURI NYT: Valtavirtaa ja toisinajattelua - seminaari 2012
25.1.2012 - Maria Guzenina-Richardson: Ei pakkoliitoksia - kuntia voi olla 70 tai 336
25.1.2012 - KAKS jakoi apurahoja ja tutkimustukea 7.12.
8.12.2011 - Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
28.9.2011 - KAKS: Peruspalvelujen järjestäminen maakunnallisesti saa kannatusta – eniten tukea kokoomuslaisilta
21.9.2011 - KAKS: Kuntien pakkoliitokset hyväksyisi reilu kolmannes suomalaisista
20.9.2011 - KAKS: Yli puolet suomalaisista vastustaa oman kunnan liittämistä naapurikuntaan
20.9.2011 - Tutkimus paljastaa: Byrokratia karkottaa apua tarvitsevat köyhät
29.8.2011 - VATT: Kuntarakenne paikkatieto -näkökulmasta
2.8.2011 - Uusi hallitusohjelma
27.6.2011
Déjà vu ja onnea Arto
Pääkirjoitus
23.11.2011
Antti Mykkänen
Kylät on pakko huomioida uudessa kuntalaissa
Puumerkki
23.11.2011
Martti Mäkelä
Maailmankunta
Eipäjoelta
23.11.2011
E.I. Tuskin
Vaalit menivät – köyhät unohtuivat?
Osallistu keskusteluun
23.11.2011
Tuntematon | 23-11-2009
Vaikka lainsäädännöllä vastuu on asetettu valtuutetuille, on kysyttävä onko valtuutetuilla oikeita mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon? Eteenkin talouden kriisiaikoina vastuu keskittyy harvojen käsiin. Valtaa käyttävät talouden hoidosta vastaavat viranhaltijat, kun esim. puheenjohtajien aika oman työnsä ohella ei riitä asioihin perehtymiseen.
Myös yksittäisten valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Valtuustokauden alun laajat visiot eivät riitä, tarvitaan vuosittaiset linjaus-, kehitys- ja tavoite keskustelut. Jatkuvaa vuorovaikutus valmistelijoiden, eri poliittisten ryhmien ja toimijoiden välillä on tärkeää.
”Poliittisen - ja virkamiesjohdon raja on hämärä” Esittelijä pyrkii lähes aina, jos on merkittävästä asiasta kyse, viemään esityksensä kaikin keinoin päätökseen asti ja on mukana tavalla tai toisella myös poliittisessa päätöksentekoprosessissa.
Kirjoita uusi kommentti