Verovähennyksistä 4,4 miljardin lovi kuntien kukkaroon – erot kuntien kesken suuria
Luettu 1511 kertaa
Vähennykset aiheuttavat kunnille n. 4,4 miljardin euron loven verotuloihin. Tämä vastaa 4,2 veroprosenttia.
Erot valtakunnan sisällä ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla jäämättä saa noin kolmen veroprosentin rahoitus, kun Pohjanmaan maakunnissa menetykset ovat tuplasti suurempia.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kaventaa kunnallisverotuksen nimellisen ja todellisen veroprosentin eroa. Tehtävä tulee olemaan haastava. Parhaiten se onnistuu korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Pellervon taloustutkimuksen teetättämässä selvityksessä. Verovähennysrasitteesta voidaan siirtää valtiolle kuitenkin vain noin puoli miljardia eli puoli prosenttiyksikköä verosta. Näin siksi, että suuren osan veronvähennyksistä saavat pienituloiset, jotka eivät maksa valtionveroa.
Suurin nimellisen ja todellisen veroprosentin eron aiheuttaja ovat ns. luonnolliset vähennykset eli tulonhankkimisesta aiheutuneiden kulujen vähentäminen verotettavasta tulosta. Luonnolliset vähennykset tehdään nykyisin sekä valtion että kuntien verotuksesta. Eläketulovähennysten tai perustulovähennysten siirtäminen valtionverotukseen on käytännössä mahdotonta. Näiden vähennysten saajat eivät valtionveroja maksa.
Vuonna 2009 nimellinen keskimääräinen veroprosentti oli 18,6 prosenttia, mutta todellinen vain 14,4 prosenttia. Pienimmillään ero on pääkaupunkiseudun kunnissa, noin 3 prosenttiyksikköä, ja suurimmillaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, lähes 6 prosenttiyksikköä. Nimellinen eli kunnan tai kaupunginvaltuuston päättämä veroprosentti ei kerro kovinkaan paljon kunnan todellisesta veroasteesta. Kaikilla Manner-Suomen neljän alhaisimman todellisen veroasteen alueilla on nimellinen veroprosentti selvästi keskimääräistä korkeampi (Kuntaverotuksen todellinen veroaste ja vähennykset kuntaluokittain 2009). Osa kunnista joutuukin pitämään korkeaa veroprosenttia sen takia, että vähennykset syövät niin paljon kunnan verotuloja.
Lisätietoja:
ekonomisti Janne Huovari, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 09 34 888 421
asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, p. 0400 - 570087

Kunnallisalan kehittämissäätiö
Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki toimisto@kaks.fi
kaikki yhteystiedot
palaute
- Politiikasta.fi haastaa keskustelemaan politiikasta ja politiikantutkimuksesta
23.4.2012 - Aikalainen: Bioeetikot pääsivät pois tuulikaapista
22.3.2012 - Valtavirtaa ja toisinajattelua - seminaari 2012
25.1.2012 - Maria Guzenina-Richardson: Ei pakkoliitoksia - kuntia voi olla 70 tai 336
25.1.2012 - KAKS jakoi apurahoja ja tutkimustukea 7.12.
8.12.2011 - Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
28.9.2011 - KAKS: Peruspalvelujen järjestäminen maakunnallisesti saa kannatusta – eniten tukea kokoomuslaisilta
21.9.2011 - KAKS: Kuntien pakkoliitokset hyväksyisi reilu kolmannes suomalaisista
20.9.2011 - KAKS: Yli puolet suomalaisista vastustaa oman kunnan liittämistä naapurikuntaan
20.9.2011 - Tutkimus paljastaa: Byrokratia karkottaa apua tarvitsevat köyhät
29.8.2011

Pakkokuntapelko
Pääkirjoitus
29.02.2012
Antti Mykkänen
Kuntien energiahuolto ja metsänhoidon mallit
Puumerkki
29.02.2012
Risto Isomäki
Tämän päivän kuntarajat
Eipäjoelta
29.02.2012
E.I. Tuskin
Nuorisokoulu vai ei?
Osallistu keskusteluun
29.02.2012






























Kirjoita uusi kommentti