Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) tehtävänä on viedä maaliin suuri kuntauudistus. Yksikään ministeri ei ole siihen aiemmin kyennyt.

Piru piilee yksityiskohdissa", sanotaan. Mutta missään ei ole luvattu, etteikö se mellastaisi myös suurissa linjakysymyksissä. Uuden kuntakartan laatiminen Suomen kunnille on hanke, jonka lopputulemaa ei tiedä vielä kukaan. Yksi on varmaa: mikään uudistuksessa ei ole helppoa.

Elokuisena maanantaina Jyväskylässä kokoomuksen piiritoimistolla istuu levollinen kuntaministeri, joka tietää urakkansa vaikeusasteen. Silti hän sanoo saaneensa unelmasalkun.

– Halusin tämän haasteen, enkä edes odota, että uudistuksesta tulisi helppo. Odotan ja toivon, että pystyisimme asettamaankansalaisten arjen uudistamisessa etusijalle. Tämä uudistus ei ole kuntien hallintoväkeä ja kuntapoliitikkoja varten, vaan kansalaisten palvelujen turvaamiseksi, Henna Virkkunen muistuttaa.

Kuntauudistuksella on kova aikataulu. Uudesta kuntakartasta päästään keskustelemaan joulun alla. Rakennelaki viedään eduskuntaan vauhdilla, ja vasta sen jälkeen käynnistetään kuntalain uudistaminen hallituskauden loppupuolella. Parlamentaarista komiteaa ei tule. Sen korvaa parlamentaarinen seurantaryhmä. Päätökset kuntaliitoksista tulisi saada aikaan vielä tällä hallituskaudella vuoden 2015 eduskuntavaaleihin mennessä.

Katse kaupunkiseutuihin

Valtiovarainministeriön kuntaosaston saama toimeksianto ei jätä tulkinnan varaa. Hallitusohjelman mukaisesti uudistun avulla pitäisi syntyä nykyistä vahvemmat, työssäkäyntialueisiin tukeutuvat, elinvoimaiset peruskunnat. Kuntien määrä vähenee oleellisesti, vaikka ministeri ei lähde ottamaan kantaa kuntien tarkkaan lukumäärään.

Esimerkiksi Tampereen, Turun, Porin, Vaasan, Lahden ja Kuopion kaltaisilla kaupunkiseuduilla hanke tietää jatkossa päänvaivaa. Keskuskaupunkeja ympäröivät kehyskunnat tulisi taivuttaa nopeassa aikataulussa kuntaliitoksiin.

Virkkusen mukaan kyseessä on paitsi kansalaisten arki myös kansantaloudellisesti kalliiksi tuleva nykyinen kaupunkiseuturakenne.

– Miksi pitäisi maksaa kuntarajojen tuomista esteistä ja haitoista, jos on tarkoitus turvata kansalaisten palvelut? ministeri kysyykin.

Jo nyt on selvää, että metropolialue on oma erityistapauksensa rakennelakia kirjoitettaessa. Lisäksi erityisiä ratkaisuja tarvitaan niissä kunnissa, jotka sijaitsevat kaupunkiseutujen ulkopuolella niin sanotulla syrjäalueella ja joissa kuntaliitokset eivät tuo apua palveluiden turvaamiseksi.

– Tällaiset kunnat voivat hallitusohjelman mukaisesti tukeutua palveluissaan sosiaali- ja terveysalueisiin tai vastuukuntiin.

Paras pirstoi kuntakentän

Paras-hanketta on jyystetty kunnissa viimeiset kuusi vuotta ja kuntaväkeä uhkaa turnajaisväsymys. Silti ministeri patistaa kunnat uudelle kierrokselle.

– Pyrimme siihen, että tähän mennessä tehty työ Paras-hankkeessa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajalti niiltä osin, kuin se tukee vahvojen peruskuntien muodostamista.

Poliittisesti tilanne on hallituspuolueiden kannalta mahdollisimman hankala. Vahva kuntapuolue keskusta on oppositiossa, ja oppositiosta löytyy myös eduskuntavaalien suurvoittaja perussuomalaiset. Kuntavaaleihin on aikaa runsas vuosi, eikä kansa ole yleensä kiittänyt vaaliuurnilla suurten kuntaliitosten toteuttajia.

– Mutta koskaan ei ole "sopiva" ajankohta vaikealle uudistukselle. Työ täytyy vain tehdä. Olemme auttamattomasti myöhässä, jos ajattelemme julkisen talouden kestävyysvajeen ja väestön ikääntymisen tuomia paineita vuoden 2020 paikkeilla. Ikääntyminen tunkee vuosikymmenessä kuntien päälle palvelutarpeen kasvun kautta, mutta meillä ei ole nykyrakenteilla riittäviä muskeleita tilanteen kohtaamiseksi, Virkkunen väittää.

Ministeri pahoittelee, että osassa kunnista Paras-hanke vääntyi alun alkaenkin kunnallispoliitikkojen ja -hallinnon sisäpiirin peliksi, reviirien varjeluksi ja erilaisten pakoreittien kehittelyksi. Osa kunnista teki uudistusta lain hengen mukaisesti tosissaan.

– Nyt kuntakentän tilanne on kirjava ja hajanainen. On syntynyt liitoksia, mutta on syntynyt myös koko joukko yhteistoimintamalleja, joissa päätöksenteko on kadonnut kauas kunnanvaltuustojen käsistä ja samalla kansalaiset joutuvat hakemaan palvelujaan kummallisista kulkusuunnista.

Henna Virkkunen toimi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitosten aikana. Ministeri tietää omasta kokemuksestaan, että kuntaliitosprosessi on työläs sekä päättäjille että viranhaltijoille. Omat tunteet eivät saa nousta faktojen ja kansalaisten etujen edelle.

– Emme pääse uudistusta pakoon. Meillä ei ole loputtomasti varaa lykätä vaikeita päätöksiä ja vain päättäjät voivat nuo tarvittavat päätökset tehdä.

Virkkunen lupaa kunnille ministeriöltään systemaattista ohjausta ja tukea: sekä keppiä että porkkanaa.

– Taloudella ohjaamisen keinoja tutkitaan, hän myöntää.

Kuntakartta nostattaa suuria tunteita

Henna Virkkunen ymmärtää, että varaa uudistuksen epäonnistumiseen ei ole.

– Kansalaiset elävät arkeaan työssäkäyntialueen laajuudelta, mutta kuntapalvelut ja -rakenne ovat perua hevoskärryjen aikakaudelta. Mikä se sellainen hallinto on, joka ei kykene taipumaan kansalaisten tarpeisiin? Väitän, että kaikkine vaikeuksineenkin tästä hankkeesta tulee Parasta parempi.

Euroalueen talousvaikeudet kuitenkin kummittelevat julkisen talouden taustalla.

– Kuntien valtionosuuksien leikkaussumma on tällä hallituskaudella 630 miljoonaa euroa. Leikkauksien kohdentaminen ja jaksotus selvitetään huolella. Mutta jos talouden näkymät heikkenevät vielä tästä, julkisen talouden kokonaisuutta saatetaan joutua tarkastelemaan uudelleen. Edessä on epävarmuutta.

Virkkunen korostaa, että kuntatalous on painava syy vauhdittaa kuntauudistusta. Vaikka viime keväänä uutisoitiin näkyvästi kuntien erinomaisista tilinpäätöksistä, kuntatalous ei ole läheskään niin hyvässä kuosissa kuin kuntien tuloslaskelmat antoivat ymmärtää. Tuloslaskelmat saattavat kertoa kirjanpidollisesta ylijäämästä, jota ei pidä sotkea kuntien kassavaroihin. Samanaikaisesti kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat lähes kahden miljardin euron vuosivauhdilla.

Ministeri toteaa, että kuntauudistukseen on helppoa suhtautua myönteisesti niin kauan, kunnes luonnokset kuntakartasta tuodaan julkisuuteen. Sen jälkeen luvassa saattaa olla pyhää vihaa, suuria tunteita ja otsikoita kuntien tappajaisista. Synkimmissä ennustuksissa hallituksen tielle povataan poliittisia irtiottoja.

– Mutta jos pelaamme itsemme uudelleen siihen asetelmaan, jossa hallinnollisiin kuntarajoihin ei saa koskea, mitä meille jää käteen? Eikö suurin riski ole juuri siinä, jos nostamme kädet pystyyn, koska tehtävä on vaikea ja kansalaisten keskuudessa tunteita herättävä?

Henna Virkkusen mukaan hallitusohjelmassa uudistuksen suunnaksi on valittu vahvemmat peruskunnat juuri siksi, että palvelut ja talous pysyisivät kuntien valtuustojen vahvassa ohjauksessa.

– Näiden annettujen linjausten mukaan myös etenemme. Muunlaista toimeksiantoa meillä ei ole, ministeri sanoo.