Tämä teos tarkastelee suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta osallisuuden näkökulmasta ja kysyy, miten kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä, palveluihin ja yhteiskuntaan. Teoksessa hahmotetaan osallistavan hyvinvointivaltion paradigmaa, sen lupauksia ja jännitteitä sekä niitä rakenteita, jotka mahdollistavat tai estävät osallisuuden toteutumisen. Tutkimuskirjallisuuteen ja ajankohtaisiin politiikkalinjauksiin tukeutuen teos analysoi demokratian, sosiaalipalvelujen ja työkykypolitiikan rajapintoja ja esittää tulevaisuuden skenaarioita osallisuuden vahvistumisesta, pysähtymisestä tai rapautumisesta. Se tarjoaa moniulotteisen ja kriittisen puheenvuoron siitä, mitä osallisuus merkitsee hyvinvointivaltion seuraavassa vaiheessa.

Petteri Orpon hallitus pyrkii uudistamaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän siten, että ne vastaavat kuntien uutta roolia sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeen. Hallitus pyrkii varmistamaan kaikkien kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut ottaen huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja alueiden erilainen demografinen kehitys. Samalla uudistus pyrkii vahvistamaan kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia.

Edellä mainitut tavoitteet ilmaisevat hallituksen halun edistää kuntien fiskaalia yhdenvertaisuutta. Ongelmana on se, että ne on asetettu yleisellä tasolla ilman tarkempaa keinojen yksilöintiä. Hallituksen muotoilu tavoitteista ja ehto siitä, että uudistus on kustannusneutraali, muodostavat monitavoitteisen päätöksenteko-ongelman, jota on vaikea ratkaista valtionosuusjärjestelmän uudistamisesityksellä.

Professori Lasse Oulasvirran tuore tutkimusraportti arvioi, millaisia tasoituskriteereitä valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa pitäisi soveltaa, jotta järjestelmää korjattaisiin oikeudenmukaisesti.

Selvitämme katsauksessa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten alueellista kehityskuvaa ja kasvua Suomessa kuntatason mittakaavalla toteutetulla tarkastelulla vuosien 2010–2021 välillä. Luomme katsauksessa temaattisesti monipuolisen tarkastelun liikevaihdon, työpaikkojen sekä tavara- ja palveluviennin nykytilaan ja muutokseen yritystason rekisteriaineistoja yhdistämällä.

Tavoitteenamme on löytää ja nostaa esiin aluetaloudesta uusia tai liian vähäiselle tarkastelulle jääneitä merkittäviä trendejä. Tulosten perusteella mikroyritysten sekä pk-yritysten joukossa on merkittävä määrä menestyvä ja kasvavia yrityksiä myös kasvukeskusten ulkopuolella ja maaseutumaisilla alueilla. Tarkasteluissa nousee esiin useiden kuntien aluemuodostumia, joissa tarkasteltujen yrityskokoluokkien liikevaihto on väestöön suhteessa suhteutettuna vahvaa.

Mihin perustuvat väitteet soteuudistuksen hallintohimmeleistä ja ennen näkemättömästä kustannusten miljardikasvusta? Onko sotehallinto paisunut vai keventynyt? Mitä pitäisi tehdä?

Näihin kysymyksiin antavat vastauksiaan lukujen valossa suomalaisen kunta- ja yhteiskuntapolitiikan vahvat tuntijat, kaupunkineuvos Hannes Manninen ja valtiopäiväneuvos Tapani Tölli.

Tämä raportti käsittelee hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten, eli nuorisovaltuustojen, vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen toimintaa. Raporttiin on koottu perustietoa hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimistä, niiden organisoinnista ja asemasta ja erilaisista käytänteistä. Raportistamme selviää, että vaikuttamistoimielinten välillä on eroja niiden institutionaalisten toimintaedellytysten eri ulottuvuuksissa. Eroja on havaittavissa sekä hyvinvointialueiden sisällä että niiden välillä niin vaikuttamistoimielinten ko’oissa, jäsenten valitsemisperusteissa, kokousmäärissä, puhe- ja läsnäolo-oikeuksissa kuin kokouspalkkioiden suuruudessa.

Perustietoja analysoimalla tulkitsemme raportissa vaikuttamistoimielinten institutionaalisia toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä nuorten, vammaisten ja vanhusten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Raportti tarjoaa tutkimustietoa hyvinvointialueiden tueksi niiden kehittäessä demokraattista aluehallintoa ja aluetason kansalaisosallistumista.

Kuntajohtajien kanta: miten heidän omaa kuntaansa on kuultu hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa, miten hyvinvointialuelain 14 § kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä on käytännössä tähän mennessä toiminut, miten heidän oman kuntansa ja sen hyvinvointialueen yhteistyö on kaikkiaan toiminut sekä missä määrin ja miten jo tehdyt tai suunnitellut oman hyvinvointialueen päätökset tulevat tai todennäköisesti tulevat vaikuttamaan vastaajan oman kunnan asukkaiden sote-palvelujen saatavuuteen?

Kunnallisalan kehittämissäätiö toteutti vuoden 2023 lokamarraskuussa kyselyn kuntajohtajille heidän oman kuntansa ja sen hyvinvointialueen tähänastisesta yhteistyöstä. Kyselyyn vastasi runsas kolmannes kuntajohtajista. Tämä tutkimusosio sisältää perustulokset kaikista kyselyn kysymyksistä ja tulokset kysymysten ns. ristiinajoista kyselyn kolmen taustamuuttujan mukaan. Seuraavassa käydään läpi systemaattisesti kysymyksiin saadut suorat jakaumat ja tehdään johtopäätöksiä taustamuuttujien mukaisista tuloksista.