Pieniä kaupunkeja ei rohkaista kehittymään omista lähtökohdistaan, vaan ne hakevat helposti kasvun malleja suuremmista kaupungeista. PILKKU-hankkeessa pyrittiin löytämään pikkukaupungeille vaihtoehtoisia tapoja luoda omanlaistansa urbanismia. Tavoitteena oli innostaa kaupunkeja pohtimaan, mitä niiden paikallisia voimavaroja ne voivat hyödyntää väestön ja talouden supistumisen olosuhteissa. Tutkimuksen kohdekaupunkeina olivat Alajärvi, Alavus ja Kauhava Etelä-Pohjanmaalta sekä Akaa, Ikaalinen ja Virrat Pirkanmaalta. Tutkimuksessa havainnoitiin kaupunkien nyky- ja mahdollisuustilaa tarkastelemalla supistumiskehitystä, kaupunkikehittämisen tahtotilaa ja kestävyyden sanoitusta. Havaintojen ja kaupunkien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta hankkeessa kehitettiin kaupunkien strategiatyöhön resilienssiin ja resurssitehokkuuteen perustuva navigaatiotyökalu.

Oppimisen tuen kehittäminen lukioissa etenee nopeasti, mutta koulut ovat kehitysprosessin eri vaiheissa. Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin tutkimus perustui tarpeeseen vahvistaa lukiolaisten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin rehtoreiden näkemyksiä oppimisen tuen hyvistä käytännöistä, resursseista, haasteista ja kehittämistarpeista. Tulosten perusteella annetaan suosituksia yhdenvertaisen tuen edistämiseksi sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Utvecklingen av lärandestöd i gymnasier går snabbt, men skolorna befinner sig i olika skeden av utvecklingsprocessen. Forskning från Östra Finlands universitet och Åbo Akademi grundade sig på behovet av att stärka gymnasiestuderandes jämlika möjligheter till lärande. I studien undersöktes rektorers syn på god praxis, resurser, hinder och utvecklingsbehov gällande stöd för lärande. Resultaten ger rekommendationer för att främja jämlikt stöd och stärka elevers lärande och välmående.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAN tutkimuksessa selvitetään, millaisia mahdollisuuksia pienillä, alle 10 000 asukkaan kunnilla on toteuttaa paikkaperustaista työvoimapolitiikkaa ja vahvistaa elinvoimaa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan pienten kuntien työmarkkinoita, työllisyysalueiden muodostamista sekä sitä, miten kunnat kokevat mahdollisuutensa integroida lakisääteiset työllisyyspalvelut kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluihin. Kuntien ja työllisyysalueiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, joten niissä tarvitaan paikkaperustaisia ratkaisuja. Kuntien ja työllisyysalueiden on räätälöitävä ratkaisuja, jotka huomioivat niiden erityispiirteet sekä voimavarat. TE-palveluiden valtiolta kunnille siirtymisen tavoitteena on uudistaa ja lisätä palvelujen vaikuttavuutta. Elinvoima- ja työllisyyspalvelujen integraatiolla pyritään parantamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä edistämään alueen elinvoimaa.

Julkaisu tarkastelee tulevaisuuden kuntaa, jossa päättäjillä on viisautta nähdä avautumassa olevat mahdollisuudet sekä rohkeutta toimia uudella tavalla.

Kuntaliiton emerita tutkimusjohtaja Kaija Majoinen ja Tamora Oy:n luova johtaja Jaana Utti avaavat teemaa maantieteen, paikallisidentiteetin, resurssien, työllisyydenhoidon, nerokkaan kuntademokratian sekä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Kunnista nousevat lukuisat käytännön esimerkit tuovat elävyyttä.

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia!

Vaalikauden 2023–2027 aikana monet hyvinvointivaltion institutionaaliset rakenteet ovat valinkauhassa. Se on harvinainen hetki suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan satavuotisessa historiassa. Tässä teoksessa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari analysoi hallituskauden alkupuolella tehtyjen leikkausten ja uudistusten vaikutuksia suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Se kartoittaa muutosten taustat, arvioi muutoksia sosiaalisten riskien hallinnan ja vallanjaon näkökulmista sekä pohtii hyvinvointivaltion tulevaisuutta.

Tutkimus tarkastelee kuntien muuttuvaa demokratiaroolia ja tulevaisuuden näkymiä hyvinvointialueuudistuksen kontekstissa vanhusneuvostojen muuttuvan roolin kautta. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, millaiseksi vanhusneuvostojen rooli muuttuu hyvinvointialueuudistuksen myötä sekä millä tavalla muuttuva rooli heijastelee laajemmin kuntien demokratiaroolin muutosta.

Merkittävimmät muutokset vanhusneuvostojen rooliin liittyvät edunvalvojuuteen suhteessa kuntaan ja hyvinvointialueeseen, vaikuttajana toimimiseen paikallis- ja aluetasolla sekä väylänä toimimiseen kuntalaisten ja hallinnon välillä. Nämä sisällölliset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset vaikuttavat neuvostojen uudelleen muotoutuvaan asemaan.

Tutkimus nostaa esiin kolme kuntien demokratiaroolin kehityskulkua: edunvalvonnan laajentuminen, paikallisuuden ja monialaisuuden vahvistuminen sekä yhteisöllisyyden ja osallistumisen merkityksen kasvaminen. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden demokratiatyön tueksi.